THL: Korona on kuormittanut henkisesti etenkin yhtä naisryhmää

Koronaepidemian myötä ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen on ollut monella tavalla koetuksella.

Työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi.

Tutkimuksen mukaan kielteisimmät muutokset havaittiin erityisesti korkeasti koulutetuilla naisilla. Tässä naisryhmässä henkinen kuormittuneisuus sekä itsemurha-ajatukset lisääntyivät.

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan on tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana.

”Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä”, hän sanoo.

”Toki kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen”, Suvisaari muistuttaa.

Apua on haettu enemmän

Tutkimuksessa selvitettiin myös terveyspalvelujen käyttöä mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisesti korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat terveyspalveluihin aiempaa enemmän.

”Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua”, Suvisaari kommentoi.

”Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla”, hän lisää.

Suvisaari kuitenkin huomauttaa, että tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä.

Positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan

Tutkimuksen tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017-2018 tutkimukseen. Lisäksi FinTerveys-tutkimuksesta on saatu ennakkotuloksia; siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin uusi kysely viime vuonna.

THL:n mukaan vaikka psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi, FinTerveys-tutkimuksessa väestön positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja.

”Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta huolimatta ihmiselle on mahdollista säilyttää mielen hyvinvointia ja psyykkisiä voimavaroja”, THL:n tiedotteessa kerrotaan.

THL:n mukaan epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksissa. Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi.

Suvisaaren mukaan seurannan lisäksi tarvitaan panostusta sekä ehkäiseviin toimiin että mielenterveyspalveluihin.

Henkiseen pahoinvointiin saa ja kannattaa hakea apua. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ja päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111 ja lisäksi löydät Mielenterveystalon sivuilta tilanteeseesi parhaiten sopivien palveluiden yhteystiedot, jotka kattavat koko Suomen.