Tämä vaikutus äidinmaidonkorvikkeella voi olla vauvaasi

Tutkimuksessa on havaittu, että rintamaitoruokinta suojaa vauvoja antibiooteille vastustuskykyisiltä bakteereilta.

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on selvinnyt, että vastasyntyneiden rintamaitoruokinta vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien siirtymistä lapseen, joka saattaa vähentää vaikeahoitoisten infektioiden riskiä. Äidinmaidonkorvike sen sijaan lisäsi lapsen suoliston antibiooteille vastustuskykyisten geenien esiintymistä vastasyntyneillä noin 70 prosentilla ja enemmän kuin muut tutkitut tekijät.

Helsingin yliopiston mukaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen on merkittävä terveysuhka. Vastustuskyvyn, eli resistenssin esiintymisen antibiootteja kohtaan on yleensä ajateltu olevan seurausta niiden runsaasta käytöstä – altistuminen mikrobilääkkeille suosii niille resistenttien mikrobien rikastumista.

Viime aikoina on kuitenkin saatu todisteita siitä, että resistenssiä välittäviä bakteerigeenejä on todettavissa runsaasti jo vastasyntyneiden ja imeväisten suolistomikrobistossa jopa ennen altistumista mikrobilääkkeille. Suomalais-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä vastasyntyneen suolistomikrobiston antibioottirestenssiä välittävien geenien määrään.

Tutkijoiden mukaan vastasyntyneen ravinto osoittautui tärkeimmäksi suoliston antibioottiresistenssigeenien määrää selittäväksi tekijäksi. Lapsilla, joiden ravintoon kuului ainakin osaksi äidinmaidonkorviketta, todettiin merkittävästi enemmän antibioottiresistenssigeenejä kuin yksinomaan äidinmaitoa tai luovutettua rintamaitoa saaneilla lapsilla.

Sen sijaan lehmänmaitopohjainen äidinmaidonvahvike, jota käytetään rutiininomaisesti tehostamaan rintamaidolla ruokittujen lasten ravitsemusta, ei vaikuttanut resistenssigeenien määrään havaittavasti.

Korvikkeen vaikutus suurempi

Helsingin yliopiston mukaan äidinmaidonkorvikealtistuksen vaikutus oli huomattavasti merkittävämpi kuin äidin tai lapsen saamien antibioottihoitojen tai muiden suolistomikrobistoa muokkaavien tekijöiden, kuten synnytystavan, raskauden keston tai lapsen iän vaikutus.

”Nämä tulokset varmistettiin ja mallia parannettiin analysoimalla uudestaan yli 600 vastasyntyneen suolistomikrobistotiedot aiemmista tutkimuksista”, väitöstutkimusta tehnyt Katariina Pärnänen kertoo.

”Myös tässä aineistossa äidinmaidonkorvike lisäsi lapsen suoliston antibioottiresistenssigeenien esiintymistä vastasyntyneillä noin 70 prosentilla ja enemmän kuin muut tekijät”, hän lisää väitöstutkimuksensa tuloksista.

Äidinmaidonkorviketta saaneilla ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla oli suolistossaan noin kaksi kertaa enemmän antibioottiresistenssigeenejä kuin pelkkää äidinmaitoa saaneilla lapsilla. Korvikeruokinnan vaikutus oli erityisen huomattava keskosilla ja antibiooteille altistuneilla imeväisillä.

”Rintamaito on kaikkien imeväisten ensisijaista ravintoa”

Rintamaidon antibioottiresistenssiltä suojaava ja toisaalta äidinmaidonkorvikkeen sille altistava vaikutus näyttäisi välittyvän tiettyjen suolistomikrobiston bakteerien kautta. Helsingin yliopiston mukaan aiempien tutkimusten mukaisesti pelkkään rintamaitoon perustuva ruokavalio lisäsi imeväisen terveydelle edullisten bifidobakteerien määrää lasten suolistossa, kun taas täysin tai osittain korvikeruokituilla lapsilla tavattiin enemmän Enterobacteriaceae-heimon bakteereja ja muita mahdollisia taudinaiheuttajia, mikä selitti suuremman resistenssigeenimäärän.

Pärnäsen tutkimustulokset viittasivat siihen, että niin kutsuttujen ESBL- ja MRSA-superbakteerien määrät olivat suurempia korvikeruokituilla keskosilla verrattuna keskosiin, jotka saivat ravinnokseen pelkkää rintamaitoa. Pärnäsen mukaan tutkimustulokset antavat lisätietoja rintamaidon terveysvaikutuksista.

”Rintamaito on kaikkien imeväisten ensisijaista ravintoa ja sen terveyshyödyt ovat erityisen tärkeitä keskosille”, Pärnänen sanoo.

Pärnäsen mukaan keskosten ja vastasyntyneiden rintamaitoruokinta vähentää uusien tutkimustulosten mukaan myös antibioottiresistenttien bakteerien siirtymistä lapseen ja saattaa näin vähentää vaikeahoitoisten infektioiden riskiä. Tätä väitöstutkija pitää erityisen tärkeänä tuloksena koko ajan yleistyvän antibioottiresistenssin valossa.

Ravitsemuksen tehostaminen äidinmaidonvahvikkeella turvallista

Helsingin yliopiston mukaan nykykäytännön mukainen keskosten ravitsemuksen tehostaminen keskosille suunnitellulla äidinmaidonvahvikkeella vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan turvallista myös antibioottiresistenssin näkökulmasta. Tutkijat olettavat, että vahvike ei lisää resistenttien bakteerien määrää samalla tavalla kuin perinteinen äidinmaidonkorvike, vaikka molemmat ovat lehmänmaitopohjaisia valmisteita.

Tämä johtuu sen erilaisesta koostumuksesta ja tavasta, jolla vahvike annostellaan lapselle äidinmaitoon sekoitettuna. Vahvikkeen vaikutusta mikrobistoon ei kuitenkaan pystytty tässä tutkimuksessa kartoittamaan täysin tyhjentävästi johtuen vahviketta saaneiden lasten pienestä määrästä.

Osa antibioottiresistenssitutkijoista on sitä mieltä, että antibioottiresistentit bakteerit jatkavat yleistymistään, vaikka antibioottien käyttöä vähennettäisiin radikaalisti nykyisestä. Sen vuoksi muuhun kuin antibioottien käytön vähentämiseen perustuvat keinot voivat olla erityisen hyödyllisiä taistelussa superbakteereita vastaan ja äidinmaito saattaa osoittautua erittäin hyödylliseksi aseeksi keskosten ja vastasyntyneiden suojelussa.

Kerroimme aiemmin, että lähes kaikki vauvat Suomessa saavat äidinmaitoa ja voit lukea aiheesta lisää täällä. Lisäksi kerroimme, että raskauden aikana koettu stressi on yhteydessä rintamaidon koostumukseen, mistä voit lukea lisää täällä.