Tämä ei lääkärin mukaan vielä ole syy jäädä sairauslomalle, vaikka moni niin luulee

Milloin töistä kannattaa jäädä kotiin sairastamaan? Kysymys ei ole aina niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella. Sama oire voi estää yhtä ihmistä tekemästä työtään, kun taas toinen pystyy jatkamaan työpäiväänsä lähes normaalisti.

Korona-aika saattoi muuttaa monen suhtautumista sairastamiseen ja töistä pois jäämiseen. Kokenut työterveyslääkäri arvioikin, että sairauslomalle saatetaan nykyään hakeutua toisinaan turhankin herkästi.

Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja ja työterveyslääkäri Esa Halmesmäki kertoo yhtiön julkaisemassa artikkelissa, millainen tilanne ei hänen mukaansa vielä yksinään ole peruste sairauslomalle.

Pelkkä tunne alkavasta flunssasta ei vielä riitä

Halmesmäen mukaan sairauslomalle ei lähtökohtaisesti tarvitse jäädä vain siksi, että tuntuu kuin flunssa olisi mahdollisesti tulossa.

Hänen mukaansa sairauslomaa ei voi ennakoida, vaan sen tarvetta arvioidaan oireiden ja niiden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella.

Ratkaisevaa on myös se, millaista työtä ihminen tekee.

Esimerkiksi tietokoneella tehtävää asiantuntijatyötä voi olla mahdollista jatkaa lievästi oireisena etänä, kun taas fyysisesti raskas työ voi samoilla oireilla olla huomattavasti hankalampaa.

Työkykyä tulisikin aina arvioida suhteessa omiin työtehtäviin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sairaana pitäisi väkisin mennä työpaikalle. Tartuntariski, oireiden voimakkuus ja palautumisen tarve on otettava huomioon. Työkyvyttömän ei myöskään kuulu tehdä töitä sairauslomalla.

Lääkäri nostaa esiin myös läheisen menettämisen

Halmesmäki ottaa kantaa myös tilanteisiin, joissa työntekijä menettää läheisensä tai lemmikkinsä.

Hänen mukaansa suru ei itsessään ole sairaus, eikä läheisen kuolema siksi automaattisesti tarkoita sairausloman tarvetta.

Kyseessä voi silti olla hyvin raskas elämäntilanne, jonka vuoksi töistä pois jääminen on tarpeen.

Tällöin vapaasta voidaan sopia työnantajan kanssa, ja asiaa voivat ohjata myös työehtosopimuksen määräykset.

Jos suruun liittyvät oireet aiheuttavat terveydellistä työkyvyttömyyttä, tilanne voidaan puolestaan arvioida terveydenhuollossa erikseen.

Voisiko sairausloman sijaan tehdä kevennettyä työpäivää?

Halmesmäki toivoisi Suomeen enemmän keskustelua kevennetyn työpäivän mahdollisuuksista.

Hän uskoo, että osan lyhyistä sairauspoissaoloista aikana työntekijä voisi edelleen suoriutua työtehtävistään kevennetysti.

Täsmä Työterveyden noin puolen miljoonan sairauslomapäivän aineistosta selvisi, että noin 85 prosenttia kaikista sairauslomajaksoista kestää korkeintaan yhdeksän päivää.

Hengityselinsairaudet ovat aineiston yleisin yksittäinen sairauslomajaksojen syy. Ne selittävät vuodesta riippuen noin 35–39 prosenttia jaksoista.

Halmesmäki muistuttaa myös hyvän johtamisen merkityksestä. Hänen mukaansa ahdistavaksi koettu työpaikka tai esihenkilö voi madaltaa kynnystä hakeutua sairauslomalle.

Lähde: IL