Raskauden aikana koettu stressi on yhteydessä rintamaidon koostumukseen, paljastaa tutkimus

Rintamaidon koostumuksen tiedetään vaihtelevan esimerkiksi äidin perimän tai ravitsemuksen suhteen, mutta raskauden aikana koetun stressin yhteyttä koostumukseen on kuitenkin tutkittu hyvin vähän.

Raskasajan stressioireilla on havaittu yhteys rintamaidon koostumukseen. Tämä ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta, joka on julkaistu elintarvikekemian tiedejulkaisussa Food Chemistry.

Filosofian tohtori Maaria Kortesniemi tutki, miten äidin kokemat stressioireet ja toisaalta äidinmaidon kortisolipitoisuus ovat yhteydessä rintamaidon koostumukseen. Kortisoli on tärkeä stressihormoni, jonka pitoisuus rintamaidossa on mahdollisesti eräänlainen stressi-indikaattori.

Tutkimusta varten kerättiin rintamaitonäytteet sekä psykologisia oireita kuvaavaa kyselylomakedataa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneilta äideiltä. Kohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen, ja siinä on mukana yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.

Tutkimuksessa raskausajan masennus- ja ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä rintamaidon lyhytketjuisten rasvahappojen ja hypoksantiinin määrään. Kohonneen maitokortisolin havaittiin taas olevan yhteydessä korkeampaan maitohappopitoisuuteen.

Muutosten merkitys ei vielä tiedossa

Kortesniemen mukaan lyhytketjuiset rasvahapot ovat suolistomikrobiston toiminnasta peräisin olevia aineenvaihduntatuotteita.

”Niiden pitoisuuden muutokset saattavat viestiä siitä, että raskaudenaikainen stressioireilu vaikuttaa äidin suolistomikrobistoon ja sitä kautta äidinmaidon koostumukseen”, hän kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Suolistomikrobiston osuutta ei päästy tässä julkaisussa kuitenkaan selvittämään. Kortesniemen mukaan hypoksantiini taas saattaa viitata elimistön oksidatiiviseen, eli hapettavaan stressiin.

”Äidinmaidon maitohappopitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti muutokset äidin energia-aineenvaihdunnassa, jota kortisoli säätelee”, hän sanoo tuloksista.

”Emme kuitenkaan vielä tiedä, minkälainen merkitys näillä äidinmaidon aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuden muutoksilla on lapsen myöhemmän kasvun tai kehityksen kannalta”, Kortesniemi täydentää.

Tutkimus herättää mielenkiintoisia kysymyksiä

Turun yliopiston mukaan rintamaidon koostumus määritettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan (NMR) perustuvan metabolomiikan avulla. Metabolomiikkatutkimuksessa voidaan tarkastella useaan eri yhdisteryhmään kuuluvia, pienikokoisia aineenvaihduntatuotteita samalla kertaa.

Tutkimuksessa keskityttiin 2,5 kuukautta synnytyksen jälkeen kerätyn rintamaidon vesiliukoisiin aineenvaihduntatuotteisiin.

”Tutkimus herättää paljon uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Esimerkiksi äidin suolistomikrobiston ja toisaalta raskaudenaikaisen ravitsemuksen yhteyttä äidinmaitoon tulisi tutkia tarkemmin”, Kortesniemi toteaa.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.