11 asiaa, jotka lapset hoitivat ennen aivan itse – nykyään moni vanhempi tekee ne heidän puolestaan

Kun miettii omaa lapsuutta, aika moni asia hoidettiin itse ilman, että vanhempi oli jatkuvasti vieressä auttamassa.

Jos oli tylsää, piti keksiä tekemistä. Koulusta tultiin omin avuin, kavereiden kanssa syntyneet riidat selvitettiin keskenään ja ulkona saatettiin pyöriä tuntikausia ilman, että vanhemmilla oli tarkkaa tietoa siitä, missä mentiin.

Silloin siinä ei välttämättä nähty mitään erikoista. Se oli vain tavallista arkea.

Nykyään moni asia tehdään toisin. Vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa arjessa ja auttavat asioissa, jotka ennen saatettiin jättää lapsen itsensä hoidettaviksi.

YourTangon listaamat 11 asiaa voivatkin herättää monessa tuttuja muistoja. Kuinka monta näistä sinä hoidit lapsena itse?

11 asiaa, joista lapset saivat ennen selvitä itse

1. Eväät ja välipalat tehtiin itse

Kun koulun jälkeen tuli nälkä, jääkaapissa ei välttämättä odottanut valmiiksi ostettu välipala tai mikrossa lämmitettävä ruoka. Piti itse tehdä voileipä, keittää puuroa tai keksiä kaapeista jotain syötävää.

Nykyään moni vanhempi helpottaa lapsen arkea ostamalla jääkaappiin valmiita välipaloja tai ruokia, jotka tarvitsee korkeintaan lämmittää mikrossa. Ennen oli tavallisempaa, että lapsi joutui itse miettimään, mitä söisi, ja myös valmistamaan sen.

2. Tylsyyteen piti keksiä itse lääke

Kun lapsi ilmoitti, että on tylsää, vanhempi ei välttämättä alkanut keksiä ohjelmaa.

Piti mennä ulos, soittaa kaverille, rakentaa jotain, lukea tai keksiä aivan itse, mitä seuraavaksi tekisi. Eikä puhelinta tai muuta ruutua ollut aina tarjolla pelastamaan tylsältä hetkeltä.

3. Koulusta tultiin kotiin omin avuin

Moni käveli tai pyöräili koulusta kotiin ilman aikuista. Jos vanhemmat olivat vielä töissä, kotona oltiin hetki yksin ja odotettiin heidän paluutaan.

Puhelimella ei voinut seurata, missä lapsi liikkuu. Vanhempi luotti siihen, että tämä ilmestyy kotiin suunnilleen silloin kuin pitikin.

4. Sisarusten riidat selvitettiin keskenään

Sisarusten välillä tuli tietenkin kinaa leluista, television katsomisesta, viimeisestä keksistä ja ties mistä.

Vanhempi ei kuitenkaan välttämättä tullut jokaiseen riitaan tuomariksi. Usein tilanne piti tavalla tai toisella selvittää keskenään.

5. Haluttuihin tavaroihin säästettiin itse rahaa

Jos teki mieli jotain vähän kalliimpaa, sitä ei välttämättä saanut vain pyytämällä.

Viikko- ja syntymäpäivärahoja säästettiin, kunnes kasassa oli tarpeeksi. Isompana saatettiin tehdä pieniä töitä, jotta halutun tavaran sai ostettua itse.

6. Aamulla piti päästä itse liikkeelle

Herääminen, pukeutuminen, aamupala, hampaiden pesu ja kouluun lähteminen olivat monessa perheessä pitkälti lapsen omalla vastuulla.

Vanhempi ei välttämättä kulkenut perässä muistuttamassa repusta, liikuntavaatteista tai siitä, joko sukat ovat jalassa. Jos jotain unohtui, seuraavalla kerralla sen yleensä muisti vähän paremmin.

7. Ulkona leikittiin ilman jatkuvaa valvontaa

Kavereiden kanssa lähdettiin ulos ja takaisin tultiin, kun tuli nälkä, pimeä tai vanhempien määräämä kotiintuloaika lähestyi.

Välissä saatettiin ehtiä pyöräillä vaikka minne, rakentaa majaa, käydä kaverin luona ja keksiä aivan omia leikkejä.

Vanhemmalla ei välttämättä ollut koko ajan tarkkaa tietoa siitä, missä lapsi juuri sillä hetkellä oli.

8. Pienempiä sisaruksia vahdittiin

Isosisarus saattoi jäädä katsomaan nuorempien sisarusten perään, kun vanhemmat olivat muualla.

Samalla piti osata ratkaista ainakin pienimmät ongelmat itse. Jos pikkusisaruksille tuli riitaa tai jollakulla oli nälkä, vanhempi ei välttämättä ollut heti paikalla hoitamassa tilannetta.

Nykyään tällainen vastuu voi monessa perheessä tuntua isolta, mutta ennen se oli monelle tavallinen osa lapsuutta.

9. Paha mieli piti usein käsitellä itse

Jos koulussa oli huono päivä tai kaverin kanssa tuli riitaa, kaikesta ei välttämättä istuttu illalla puhumaan vanhemman kanssa.

Moni meni omaan huoneeseensa, kuunteli musiikkia, lähti ulos tai odotti yksinkertaisesti, että paha mieli meni ohi.

Siinä oli myös toinen puolensa. Joskus lapsi oppi rauhoittumaan ja käsittelemään pieniä pettymyksiä itse, mutta joskus vaikeat asiat jäivät turhaan yksin kannettaviksi.

10. Omat ongelmat yritettiin ratkaista ensin itse

Jos opettajan, kaverin tai jonkun muun kanssa tuli ongelmia, vanhempi ei välttämättä lähtenyt saman tien selvittämään asiaa lapsen puolesta.

Ensin yritettiin usein itse miettiä, mitä tilanteelle voisi tehdä. Kaverin kanssa piti sopia riita ja opettajalle piti uskaltaa itse sanoa, jos jokin asia vaivasi.

Aikuiselta pyydettiin apua sitten, jos omat keinot eivät riittäneet.

11. Uusia taitoja opeteltiin yrityksen ja erehdyksen kautta

Jos pyörästä irtosi jotain, lelu hajosi tai piti opetella uusi taito, netistä ei voinut saman tien katsoa ohjevideota.

Piti tutkia, kokeilla ja kysyä neuvoa joltain, joka ehkä tiesi asiasta enemmän. Joskus homma onnistui, joskus ei.

Samalla tuli huomaamatta opeteltua sitäkin, ettei jokaiseen ongelmaan löydy heti valmista vastausta.

Ennen oli erilaista

Kaikkia vanhoja tapoja ei tietenkään tarvitse kaivata takaisin. On eri asia antaa lapsen opetella tekemään asioita itse kuin jättää hänet liian suuren vastuun kanssa yksin. On hyvä, että lapsi tietää saavansa vanhemmalta apua silloin, kun sitä oikeasti tarvitsee.

Eikä tässä tietenkään kannata vetää liian suoria johtopäätöksiä. Monessa perheessä lapset tekevät edelleen itse välipalansa, kulkevat kouluun omin avuin, leikkivät ulkona ilman vanhempaa ja säästävät omiin hankintoihinsa.

Silti monen lapsen arki on tänä päivänä eri tavalla avustettua kuin ennen. Vanhempi kuskaa, muistuttaa, järjestää, tekee valmiiksi ja selvittää asioita lapsen puolesta enemmän kuin aikaisemmin oli tapana.

Lähde: Your Tango