Yli puolella suomalaisnuorista on terveyshuolia, joista ei pysty puhumaan kenellekään

Nuorista on vaikea puhua mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Suurin osa suomalaisnuorista kokee olevansa terveitä ja onnellisia, mutta tästä huolimatta monet merkittävät tekijät heikentevät nuorten elämänlaatua, selviää Mehiläinen–konsernin teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin noin tuhannelta 15-34-vuotiaalta nuorelta ja nuorelta aikuiselta heidän kokemuksiaan sekä näkemyksiään terveyden ja hyvinvoinnin teemoista. Tutkimuksessa ilmeni, että 80 prosenttia nuorista kokee olevansa onnellisia ja 79 prosenttia terveitä.

Tulosten mukaan elämä tarjoaa nuorille paljon hetkiä, joista löytyy iloa (78%). Hyvä uutinen on myös se, että 73 prosenttia tutkimuksen vastaajista on tyytyväisiä ulkonäköönsä.

Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin useita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksen mukaan 63 prosentilla vastaajista on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä huolia, joista he eivät pysty puhumaan kenellekään.

”Minulla on lupa puhua”

Vaikeimpia teemoja käsitellä puhumalla ovat tutkimuksen mukaan alakuloisuus tai masentuneisuus, stressi ja stressinhallinta, väsymys ja jaksaminen sekä yksinäisyys. Nuoret toivoisivat saavansa näihin asioihin terveydenhuollon asiantuntijoilta tukea.

”Edelleen ajatellaan usein kehon ja mielen olevan kaksi itsenäistä toimijaa. Kehon sairastumisesta puhuminen on sallittua, mutta mielen sairastuminen koetaan häpeällisenä”, psykologi Riitta Sarpaniemi Mehiläisestä sanoo tiedotteessa.

”Tätä näen vastaanotollani kaikissa ikäluokissa. Ihmisen näkeminen kokonaisuutena, yhteiskunnallinen asenteen muutos ja ilmiöiden arkipäiväistyminen ovat hyvin tärkeitä. Jo lapselle on tärkeä rakentua kokemus siitä, että ’minulla on lupa puhua'”, hän jatkaa.

”Myös yksinäisyydestä puhumista leimaa häpeä. Helposti ajatellaan, että olenko luuseri, kun en ole haluttu”, Sarpaniemi toteaa.

Sosiaalinen media vaikuttaa stressiin

Sarpaniemen mukaan nuorten kokema stressi ei ole itsessään haitallista, mutta kielteiseksi stressi muuttuu, jos se on jatkuvaa ja paineita tulee usealta suunnalta.

”Stressi muuttuu haitalliseksi myös silloin, jos siitä ei palaudu enää normaalin 8 tunnin yöunen aikana. Tällöin jaksaminen on nopeasti koetuksella ja se alkaa haitata arkea”, hän selittää.

Noin puolet tutkimukseen osallistuneista (55%) kertoi kokevansa, että ympäristön paineet tuovat stressiä siitä, millainen tulisi olla ja miten elää. Tähän yhtenä vaikuttavana tekijänä Sarpaniemi näkee sosiaalisen median.

”Somessa jaetaan parhaita kuvia onnellisista hetkistä. Tästä voi seurata se, että some määrittelee nuorelle riittävän hyvän ja hyväksytyn ihmisen mallin. Ihmiskuva voi jäädä kapeaksi ja nuori kasvaa liian ahtaassa tilassa”, hän sanoo.

Kehon terveyskin huolettaa

Suomalaisia nuoria ja nuoria aikuisia mietityttää myös kehon terveys. Tutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia vastaajista pohtii, ovatko omat terveysvaivat normaaleja.

Noin viidennes (21 %) nuorista kokee terveydentilansa huonona tai melko huonona. Tähän vaikuttavat eniten liian vähäinen liikunnan harrastaminen (64 %), huonosti nukkuminen (53 %), yksipuolinen syöminen (48%) sekä se, ettei itsestä jakseta pitää huolta (44%).

”Nuoret tunnistavat hyvin hyvinvointia tukevat elintavat tai niiden puutteen: liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä ja riittävän pitkät yöunet sekä monipuolinen ruokavalio ovat hyvän jaksamisen perusta. Kiireisen arjen keskellä perusasioita ei aina kuitenkaan muisteta tai jakseta priorisoida, ja se näkyy nopeasti hyvinvoinnissa”, toteaa Mehiläisen yleislääkäri Riina Komonen.

Hyvinvointi lähtee pienistä arjen valinnoista

Tutkimuksen mukaan viidennes nuorista (21%) liikkuu tunnin päivässä vain silloin tällöin tai ei ollenkaan ja kaikista vastaaista 29 prosenttia istuu yli 8 tuntia päivässä. Komosta ei yllätä, että liikunta nousi tärkeimmäksi tekijäsi oman terveydentilan kokemuksessa.

”Pitkäaikaisten terveyshyötyjen lisäksi liikunnan tuoman mielihyvän voi kokea heti, minkä vuoksi liikunnan ymmärtää helposti terveyttä edistäväksi. Tärkeää on löytää liikuntamuotoja, joista pitää”, Komonen toteaa.

Komosen mukaan kiireinen elämänrytmi ja toisaalta myös suuri määrä tarjolla olevaa hyvinvointitietoa, voivat viedä nuorten huomion pois yksinkertaisista – ja ehkä tylsiltäkin kuulostavista – terveyttä ja hyvinvointia tuovista perusasioista. Komonen muistuttaakin, että hyvinvointi lähtee pienistä arjen valinnoista.

”Arkiaktiivisuuden lisäämisestä työmatkoilla tai nukkumaan menemisestä tunnin aikaisemmin”, Komonen sanoo esimerkkeinä.