Tuore tutkimus valottaa suomalaisten työhyvinvointia.

Viime vuosi oli koronapandemian toinen vuosi ja tämä näkyy työuupumusoireiden kasvussa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumus kasvoi lievästi viime vuonna kesästä loppuvuoteen.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työuupumuksen neljästä ydinoireesta kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät. Tämä kertoo kielteisemmiksi muuttuneista työasenteista ja kognitiivisesta kuormituksesta. 

Työterveyslaitoksen mukaan työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla. Nuorimpien (alle 36-vuotiaiden) työntekijöiden palautumisen tarve ja epävarmuus ovat lisääntyneet ja nuoret aikuiset voivat edelleen töissä huonommin kuin heitä vanhemmat ihmiset. 

”Kun työpäivän jälkeen kokee sellaista väsymystä, ettei oikein jaksa muuta, ennakoi se työuupumusriskin kasvua ja siksi palautumiseen on nyt kiinnitettävä lisää huomiota”, erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi toteaa.

Työhyvinvointi heikentyi

Miten Suomi voi? -tutkimuksessa on käytetty kahdelta vastaajajoukolta saatua dataa. Yhteensä 875 työssäkäyvää 18-65-vuotiasta suomalaista vastasi kysymyksiin kesäkuussa ja joulukuussa 2021, kun taas osaa vastaajista on seurattu jo koropandemiaa edeltävältä ajalta asti.

Työterveyslaitoksen mukaan vastaajien työhyvinvointi heikentyi kokonaisuutena. Viimeisen puolen vuoden aikana työn imu ja työkyky ovat laskeneet.

Koronaa edeltävästä ajasta seuratuilla suomalaisilla puolestaan työtyötyytyväisyys ja työkyky ovat laskeneet. Työssä tylsistyminen säilyi jokseenkin ennallaan.

”Korona-aikana työn imu ennustaa vähäisempiä eroaikeita nykyisestä työstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään. Merkillepantavaa on myös, että työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat toinen toistaan”, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.

Hybridityöllä etuja

Tutkimuksen mukaan läsnä-, hybridi ja etätyötä tekevien työhyvinvointikokemukset poikkesivat jossain määrin toisistaan. Osin työpaikalla, osin etänä tehdyssä hybridityössä koettiin eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä.

Työterveyslaitoksen mukaan myös krooninen työväsymys väheni hybridityössä.  

”Työn imu on laskenut sekä läsnä- että etätyössä ja työuupumusoireet lisääntyneet läsnätyössä. Työhyvinvoinnissa ei esiintynyt myönteisiä muutoksia lukuun ottamatta sitä, että hybridityötä tekevien krooninen työväsymys väheni hieman”, Mäkiniemi sanoo. 

”Työmuodosta riippumatta on tärkeää panostaa siihen, että työssä on riittävästi yhteisöllisyyttä, välittämistä ja mahdollisuuksia ja voimavaroja myös tuunata omaa työtään hyvinvointia ylläpitäväksi poikkeusaikoina”, hän lisää.

Testi kertoo työhyvinvoinnistasi

Hakasen mukaan työhyvinvoinnin vahvistamiseen on nyt erityistä tarvetta, kun Ukrainan sota vaikuttaa mielialoihin pandemiasta toipuvilla työpaikoilla.  

”On tärkeää huomata, että laadukkaat työolot, ihmislähtöinen johtaminen ja työn imu ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voikin vaalia mielenterveyttämme myös poikkeusaikoina”, Hakanen kertoo.

Kerroimme aiemmin Työterveyslaitoksen julkaisemasta työhyvinvointitestistä, joka auttaa sinua hahmottamaan työhyvinvointiasi juuri nyt. Testi sisältää väittämiä, jotka liittyvät työssä koettuihin tuntemuksiin sekä toimintamalleihin, ja vastattuasi väittämiin saat tutkittuun tietoon perustuvan palautteen.

Testi on suunniteltu työntekijöiden omaan käyttöön, eivätkä tiedot välity eteenpäin työnantajalle tai työterveyshuoltoon. Ilmaisen testin tekemiseen menee noin viisi minuuttia, joten jos haluat selvittää, millainen työhyvinvointisi on, pääset tekemään testin täällä.

Kerroimme aiemmin myös vinkkejä, miten välttää työuupumusta sekä yksinkertaisia keinoja välttää burnout. Lisäksi kerroimme psykologin listaamista varoitusmerkeistä, joista tunnistat burnoutin olevan lähellä.