Masennus voi vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen ja uusi tutkimus on yhdistänyt sen sydänsairauksien riskiin.

Mielenterveydellä on yhteys fyysiseen terveyteen ja masennus on Huffington Postin mukaan yhdistetty muun muassa ruoansulatushäiriöiden, kroonisen kivun, halvauksen ja jopa varhaisen kuoleman riskeihin. Masennus on yhteydessä myös sydämen terveyteen ja eräs tutkimus väittääkin, että masennus voi olla yksi pahimmista riskitekijöistä sydän- ja verisuonitaudeille.

Atherosclerosis-journalissa julkaistun saksalaistutkimuksen mukaan masentunut mieliala ja uupumus ovat samalla tasolla korkean kolesterolin ja liikalihavuuden kanssa riskitekijöinä sydän- ja verisuonitaudeille. Tätä ylempiä riskitekijöitä ovat vain tupakointi ja korkea verenpaine.

Tutkimusta varten tutkijat tarkkailivat 3 500 saksalaista 45-74-vuotiasta miestä kymmenen vuoden ajan, keräten tietoa heidän fyysisestä ja henkisestä terveydestä. Huffington Postin mukaan tutkijat analysoivat keräämänsä tiedot ja vertasivat kliinistä masennusta muihin sydäntaudin tiedettyihin riskeihin.

Tutkijoiden analyysi osoitti, että riski kohtalokkaisiin sydän- ja verisuonitauteihin oli korkeampi miehillä, joilla oli masennus, sekä myös miehillä, joilla oli korkeat kolesterolitasot tai he olivat liikalihavia. Yhteensä 15 prosenttia sydän- ja verisuonitauteihin liittyvistä kuolemista johtuivat masennuksesta.

Huffington Postin mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat suurempaan tarpeeseen sydämen terveysseulonnalle masennuspotilaiden kohdalla ja mielenterveysseulonnalle sydän- ja verisuonitautien potilaille.

Ei ole täysin selvää, miten masennus vaikuttaa sydänterveyteen, mutta Huffington Postin mukaan on todennäköistä, että stressihormoneilla on vaikutusta. Ei myös ole selvää, voivatko masennuksen hoitokeinot parantaa sydänterveyttä.

”Suuret, satunnaiskokeilut tarvitaan sen arvioimiseksi, voiko stressin ja masennuksen hoitaminen johtaa laskuun sydänsairauksissa”, stressin ja sydänterveyden kytköksestä tutkimusta tehnyt lääketieteen professori Ahmed Tawakol kertoi Huffington Postille.

”Sillä välin hoidettaessa yksilöitä, joilla on sydän- ja verisuonitauteja, pitäisi lääkäreiden harkita näiden psykologisten riskitekijöiden seulontaa ja puuttua niihin, jos niitä löydetään”, Tawakol lisäsi.

Voit lukea lisää saksalaistutkimuksesta täällä.

Lähde: Huffington Post

Kommentit

Kommenttia