Tunnesyömistä voi hallita: Asiantuntijan vinkit tunnesyömisen taltuttamiseen

Ahdistus ajaa syömään, syöminen ahdistaa ja pian kierre on valmis.

Koronaepidemia on asettanut kaikki suomalaiset poikkeukselliseen ja uuteen tilanteeseen, minkä myötä mielessä voi pyöriä monenlaiset huolet ja murheet – jatkuvatkö työt? Riittävätkö rahat? Milloin näen jälleen läheisiäni? Jos sairastun, selviänkö?

Mieltä kuormittavien ajatusten kiertäessä kehää pääsevät myös mieliteot helposti valloilleen. Yksi jos toinenkin saattaa nyt huomata, että käsi hamuaa aiempaa useammin kohti jäätelöpurkkia, suklaalevyä tai karkkipussia.

Terveystalon mukaan tällä salakavalalla ilmiöllä on nimi: tunnesyöminen.

”Uhkaavissa tilanteissa toisilla menee ruokahalu kokonaan, toiset puolestaan alkavat syödä mielihyvää tuottavia ruokia. Mielihyvää tuottavat ruoat on usein opittu aiempien kokemusten kautta, ja niiden tavoitteena on tuottaa turvan tunnetta stressaavassa ja ahdistavassa tilanteessa”, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.

Nopeaa, mutta ei kestävää mielihyvää

Terveystalon mukaan ruoka on nopea mielihyvän tuottaja, mutta sen vaikutus ei valitettavasti ole kovin pitkäkestoinen. Kun vaikutus hiipuu, on jäljellä vain entinen ahdistus.

Tämän lisäksi seurana on usein myös epäterveellisestä syömisestä johtuva katumus ja syyllisyys. Tämä taas voi kiihdyttää syömistä entisestään.

”Tunnesyöminen on ilmiö, jossa ikäviä ajatuksia ja kehon tuntemuksia halutaan välttää tai hiljentää syömällä jotakin sellaista, joka tuo hetkeksi hyvän olon”, Englund selittää.

”Ruoasta saa tietenkin nauttia ja sitä voi käyttää myös mielihyvän lähteenä, mutta jos syöminen alkaa olla ainoa keino säädellä ja käsitellä hankalia tunteita, aletaan liukua haitallisen käyttäytymisen puolelle”, hän jatkaa.

Viisi vinkkiä tunnesyömisen taltuttamiseen

Jos huomaat ahdistuksen lisäävän herkuttelun tarvetta, toimi näin:

Aloita perusasioista: Mielitekoja ilmenee enemmän, kun on syönyt, nukkunut tai liikkunut liian vähän. Perustarpeista huolehtiminen auttaa pitämään syömisen hallinnassa.

Tiedosta tunne: Pystytkö sanoittamaan kokemaasi tunnetta itsellesi? Voiko tunnetta sietää tekemättä mitään? Voiko tunteen antaa tulla, ja antaa sen myös mennä? Epämääräinen tunnemöykky rinnassa painaa herkästi, mutta tunnistetun ja kohdatun tunteen voima usein lievenee tiedostamisen myötä. Pohdi myös, liittyykö tunnesyömiseen esimerkiksi tylsistyminen töissä tai koetuksella oleva parisuhde. Kun arkeen kuuluu mukavaa tekemistä, mielekästä työtä ja toimivia ihmissuhteita, on syömiseen liittyviä mielihalujakin helpompi lähteä työstämään.

Pysähdy mieliteon äärelle: Herkkuhimon iskiessä kannattaa pysähtyä kuulostelemaan, miltä kehossa tuntuu. Onko nälkä tai jano, väsyttääkö, onko olo stressaantunut? Mitä todella tarvitsen? Tunnereaktio kestää 90 sekuntia, sen jälkeen tietoinen ajattelu ja omien tekojen harkinta ja hallinta on helpompaa.

Terveystalon mukaan ahdistuksen tunteen hetkellä itselleen voi puhua rauhoittavasti tai tehdä jotakin, jolla saa palautettua turvan tunteen: vaikkapa neuloa, mennä kävelylle tai tehdä rentoutumisharjoituksen. Kun tunteiden tunnistamista oppii tekemään ja tunteita elämään läpi, tunnesyömisen tarve vähenee kuin huomaamatta.

Riko rutiinit: Annatko itsellesi luvan nauttia ruoasta vain silloin, kun koet raataneesi sen eteen? Kun ruoka toimii jatkuvasti palkintona tai lohdukkeena, syömiseen liittyvä nautinto vähenee. Sen sijaan, että söisit pizzan joka perjantai palkintona rankasta viikosta, mieti, voisiko pizzapäivä olla keskiviikko. Ruoan ei koskaan tarvitse olla palkinto tai lohduttaja, vaan siitä voi iloita ja nauttia tunteista riippumatta!

Hae apua: Tunnesyömistä voivat aiheuttaa monenlaiset tunteet. Jos tunnesyöminen tuntuu ongelmalta, johon kaipaat apua, kannattaa hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle.