Pienentää terveysriskejä ja tukee painonhallintaa - onhan tätä syötävää riittävästi ruokavaliossasi?

Osana terveellistä ruokavaliota pitäisi syödä täysjyväviljaa, joka on hyvä valinta terveyden lisäksi myös ympäristön kannalta.

Yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta tutkimuksesta. Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä.

THL:n mukaan useimmmilla aikuisilla on kuitenkin syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä onnistuu vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyväviljaa sisältäviin viljatuotteisiin.

Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.

”Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän”, THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen kertoo.

”Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia”, hän lisää.

Täällä syödään eniten täysjyvää

Ruokavalion tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura. THL:n mukaan ne kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.

Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Muiden elintarvikkeiden, kuten pastan ja riisin, merkitys on vähäisempi.

THL:n tutkimuksen mukaan eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni, että vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää, kun taas koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.

”Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita”, THL:n erityisasiantuntija Heli Reinivuo sanoo.

Näin paljon viljavalmisteita pitäisi syödä päivässä

THL:n mukaan elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voidaan lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla, ja varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.

”Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, THL:n tutkija Rilla Tammi kertoo.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6-9 annosta, joista vähintään puolet tulisi olla täysjyvää. THL:n mukaan yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä (esim. lautasellienn puuroa vastaa kahta vilja-annosta).

Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18-74-vuotiaiden ruoankulutusta.