Uskotko sinäkin myytteihin korkeasta kolesterolista? Lue faktat viiden uskomuksen takaa

Korkeaan kolesteroliin liittyy monenlaisia uskomuksia ja myyttejä.

Noin puolella (55 %) suomalaisista on korkea kolesteroli, ja kokonaiskolesterolin arvo on yli suositellun 5 mmol/l, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Korkea kolesteroli on terveyshaitta: se on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä.

THL:n mukaan tärkein kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti syödyn rasvan laatu. Kolesterolitasoja nostaa erityisesti runsas tyydyttyneiden, eli kovien rasvojen saanti.

Terveyskirjaston mukaan suomalaisten ruoasta saamista kaloreista keskimäärin 14 prosenttia on peräisin kovasta rasvasta, kun tavoite on alle 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmilla suomalaisilla kovan rasvan saanti ruoasta ylittää terveellisen tavoitteen.

Kolesteroli jaotellaan haitalliseen LDL-kolesteroliin ja hyvään HDL-kolesteroliin. Sydän-sivuston mukaan tavoiteltavat arvot kolesterolin suhteen ovat:

kokonaiskolesteroli alle 5,0 mml/l
LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l (valtimotautia sairastavilla alle 1,8 mmol/l ja useimmilla suuren sairastumisriskin henkilöillä alle 2,5 mmol/l)
HDL-kolesteroli miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l
triglyseridit alle 1,7 mmol/l

Raision mukaan kolesterolin ympärille kietoutuu monia myyttejä liittyen siihen, mitä kohonnut kolesteroli tarkoittaa, mitä voi olla kohonneen kolesterolin taustalla ja miten korkeaan kolesteroliin voi vaikuttaa. Raision kolesterolia alentavien Benecol-tuotteiden täyttäessä Suomessa 25 vuotta, on yhtiö listannut yleisiä kolesterolimyyttejä ja kertonut faktat niiden takaa.

Myytti 1: Korkea kolesteroli karttaa nuoria ihmisiä

Korkean kolesterolin voisi helposti luulla olevan vain varttuneempien vaiva, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Raision mukaan noin puolella Euroopan väestöstä on kohonnut kokonaiskolesteroli. Tutkimusten mukaan monilla keski-ikäisillä, joiden huono LDL-kolesteroli on kohonnut, on jo valtimotaudin merkkejä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kohonneeseen kolesteroliin reagoidaan, sitä parempi on pitkän ajan sydänterveysennuste.

Korkea kolesteroli voi olla myös perinnöllistä. Jos jollain perheenjäsenellä tai sukulaisella on kolesteroliongelma, kannattaa tarttua toimeen ja selvittää omat kolesteroliarvot.

Myytti 2: Vähärasvainen ruokavalio estää kolesterolin kohoamisen

Raision mukaan ei kannata luottaa siihen, että vähärasvainen ruokavalio suojaisi kolesterolivaivoilta, vaan kolesteroliarvot voivat siitä huolimatta kohota. Kolesterolin alentaminen on hyvä aloittaa tarkastelemalla omia ruokavalintoja. Erityisen tärkeää on ymmärtää rasvojen laadun merkitys; rasvat voidaan jakaa tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin, ja niiden oikea suhde voi vaikuttaa myönteisesti kolesteroliarvoihisi ja kokonaisterveyteesi.

Esimerkiksi kerma, täysmaito, kovat juustot, voi ja muut meijerituotteet sisältävät tyydyttyneitä, eli kovia rasvoja. Kun niitä syö harvemmin, kolesteroliarvot voivat liikkua parempaan suuntaan. Pehmeät, monityydyttymättömät rasvat ovat sydänterveyden kannalta parempia. Niitä saa monista herkullisista ruoista: ruokalistalla kannattaa olla rasvaista kalaa, kuten lohta ja silakoita sekä pähkinöitä, siemeniä ja kasviöljyjä sekä niistä valmistettuja levitteitä. Näin voi nautiskella elämästä ja saada vaihtelua ruokavalioon.

Myytti 3: Säännöllisesti liikkuva säästyy korkean kolesterolin riskiltä

Säännöllinen liikunta voi lisätä hyvän HDL-kolesterolin määrää, mutta pelkkä treenaaminen ei kuitenkaan ole takuuvarma keino pitää kolesterolia kurissa. Raision mukaan sen rinnalle tarvitaan terveellinen ruokavalio. Ei siis anneta viiden kilometrin lenkin olla hukkareissu – jo muutama helppo muutos ruokavalinnoissa auttaa pienentämään korkean LDL-kolesterolin riskiä.

Myytti 4: Tuntisin kyllä, jos minulla olisi korkea kolesteroli

Raisio kertoo, että moni uskoo korkean kolesterolin aiheuttavan omaan oloon tai terveyteen muutoksia, jotka pystyy itse havaitsemaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kohonnut kolesteroli ei yleensä aiheuta näkyviä oireita. Kolesteroliarvot selvitetään verikokeella. Maailman sydäntaudeista kolmannes johtuu korkeasta kolesterolista (1), minkä takia on tärkeää selvittää omat kolesteroliarvot ja seurata niitä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Myytti 5: Kaikki kolesteroli on pahasta

Raisio muistuttaa, että keho tarvitsee tietyn määrän kolesterolia esimerkiksi hormonien tuotantoon ja solujen rakennusaineeksi. Elimistö pystyy kuitenkin itse valmistamaan tarvitsemansa kolesterolin, joten sen riittävyydestä ei tarvitse kantaa huolta.