Tutkimus: Hitaat kävelijät sairastuvat todennäköisemmin vanhana

Kävelynopeus voi kertoa, että aivot ja elimistö ikääntyvät nopeammin.

Hidas kävelynopeus voi olla merkki siitä, että todennäköisemmin sairastuu myöhemmin elämänsä aikana. Tutkijoiden mukaan yksinkertainen kävelynopeutta selvittävä testi voi ennustaa riskiä sairastua esimerkiksi Alzheimerin tautiin vuosikymmeniä ennen kuin oireet kehittyvät, kertoo The Independent.

Tutkijat ovat saaneet selville, että luonostaan hitaasti kävelevillä 45-vuotiailla aivot ja elimistö osoittivat merkkejä ”nopeutuneesta ikääntymisestä” 19-kohdan asteikolla. JAMA Network Open -journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan heidän keuhkonsa, hampaansa ja immuunijärjestelmä olivat huonommassa kunnossa kuin samanikäisillä, jotka kävelivät nopeammin.

Heillä oli myös pienemmät aivot ja enemmän pieniä vaurioita aivoissa, mitkä yleensä ovat merkki iäkkäämmästä ihmisestä. Hitaat kävelijät myös näyttivät muiden silmissä vanhemmilta; kahdeksan henkilöä arvioi jokaisen osallistujan kasvojen ikää valokuvasta.

”Todella silmiinpistävää on se, että kyse on 45-vuotiaista, ei geriatrisista potilaista, joita yleensä arvioidaan tällaisilla mittareilla”, tutkimusta johtanut Line JH Rasmussen yhdysvaltalaisesta Duke University -yliopistosta kommentoi.

Hidas kävely merkki ongelmista vuosikymmeniä ennen vanhuutta

The Independentin mukaan tutkijat pystyivät selvittämään, miten nopeaa joku henkilö kävelisi keski-ikäisenä tutkimalla heidän aivojaan, kun he olivat vain 3-vuotiaita. Älykkyysosamäärätestien tulokset, kyky ymmärtää kieltä, motoriset taidot ja emotionaalinen kontrolli pystyi ennustamaan heidän kävelynopeutta 45-vuotiaana.

Tutkimukseen osallistuneiden joukosta hitaimmiksi kävelijöiksi kasvaneiden lasten ja nopeimmiksi kasvaneiden lasten älykyysosamäärässä oli keskimäärin 12 pisteen eron. Tutkijat uskovat tämän johtuvan siitä, että kävelykyky riippuu monien elinjärjestelmien vuorovaikutuksesta, minkä lisäksi tutkijat uskovat kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, ja kävelynopeuden olevan kytköksissä.

”Henkilön kävelynopeus riippuu kaikkien näiden järjestelmien sulavasta yhteistoiminnasta ja hitaampi kävelynopeus voi olla merkki edenneestä ikääntymisestä ja rappeutuvasta toiminnasta näissä elinjärjestelmissä. Halpa ja nopea testi kertoo meille paljn heidän sisäisestä terveydestä ja miten nopeasti elinjärjestelmät ja aivot ikääntyvät kohti myöhempiä sairauksia”, tutkimusta tekemssä ollut Terri E Moffitt sanoi.

”Lääkärit tietävät, että seitsemän- ja kahdeksankymppisillä hitailla kävelijöillä on taipumus kuolla aiemmin kuin samanikäisillä nopeilla kävelijöillä. Mutta tämä tutkimus kattoi ajan esikouluvuosista keski-ikään ja ilmeni, että hidas kävely on merkki ongelmista vuosikymmeniä ennen vanhuutta”, hän lisäsi.

Elämänvalinnoilla voi olla vaikutusta

Tutkimukseen osallistui 904 ihmistä, jotka olivat syntyneet samana vuonna Dunedinissä, Uudessa-Seelannissa. Tutkimukseen osallistuneita on tutkittu läpi heidän elämänsä, joista tuoreimmat olivat huhtikuun 2017 ja huhtikuun 2019 välillä, kun osallistujat olivat 45-vuotiaita, ja heidän aivojaan on tutkittu magneettikuvauksella.

Pittsburghin yliopiston professori Stephanie Studenskin mukaan kävelynopeuden testaaminen voisi olla halpa tapa selvittää hyvinvointia läpi aikuisuuden. Studenski ei osallistunut tutkimuksen tekoon.

”Tutkimus vahvistaa, että osajoukko nelikymppisiä osoittaa jo merkkejä tulevista terveyshaasteista ja ikääntyy jo nopeammin kuin muut samanikäiset. Lisäksi tämä tutkimus antaa ymmärtää, että tuntemattomat tekijät, jotka olivat vaikuttaneet 3-vuotiaisiin lapsiin, vaikuttivat heidän terveyteen ja toimintoihinsa 40 vuotta myöhemmin”, Studenski totesi.

Osa eroavaisuuksista terveydessä ja kognitiossa saattaa liittyä tutkijoiden mukaan yksilöiden elämänvalintoihin. Studenski kommentoi, että osa lapsuuden aivoterveyden markkereista on saattanut saada vaikutusta muilta tärkeiltä tekijöiltä, kuten ahdistukselta, aistitoiminnoilta tai miten hyvin lapsi voi testipäivänä.

”Vaikka kytkökset säilyivät senkin jälkeen, kun huomioitiin lapsuuden sosioekonominen tila, on moni asioita, joita emme tiedä näistä lapsista, kuten neuvolatoiminta, syntymäpaino, lapsuuden sairaudet, aistitoiminnot, kotitilanteet tai ympäristölliset riskit”, Studenski huomautti.

Tutkimus kuitenkin puhuu sen puolesta, että kävelynopeutta ja sen kytköstä terveyteen kannattaa tutkia ja pitää silmällä. Voit tutustua tutkimukseen lisää täällä.

Lähde: The Independent