Koronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla on ollut monenlaisia vaikutuksia suomalaisten arkielämään.

Koronaepidemia on vähentänyt suomalaisten sosiaalista kanssakäymistä ja palvelujen käyttöä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Lisäksi vallitsevalla poikkeusajalla on ollut vaikutuksia suomalaisten elintapoihin.

Noin kaksi kolmesta (62%) työikäisistä kertoi kyselyssä, että yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt. Joka kolmas vastaaja koki, että läheisyyden tunne muihin ihmisiin on vähentynyt ja yksinäisyyden tunne on lisääntynyt.

”Omasta ja läheisten hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia myös pitämällä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin”, johtava tutkija Annamari Lundqvist kertoo THL:n tiedotteessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös tutkittavien toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, ja vastaajista 41 prosenttia kertoi sen vähentyneen. Naiset kokivat näin hieman miehiä useammin (46 % vrt. 35 % miehistä).

Enemmän univaikeuksia ja napostelua

Elintapoihin liittyen 35 prosenttia vastaajista kertoi erilaisten herkkujen napostelun lisääntyneen. THL:n mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa sekä alkoholinkäytössä vastaajat kertoivat useammin terveyden kannalta suotuisista muutoksista kuin epäsuotuisista, mutta suurin osa koki, ettei näissä elintavoissa ole tapahtunut muutoksia.

Vastaajista noin viidenneksellä (18 %) on ollut aiempaa enemmän univaikeuksia ja painajaisunia. Naisilla univaikeudet ja painajaisunet ovat yleistyneet hieman enemmän kuin miehillä (24 % vrt. 13 % miehillä).

Kolmannes vastaajista (36%) kertoi vapaa-ajan liikunnan vähentyneen koronaepidemian aikana, mutta toisaalta lähes yhtä suuri osuus – 30 prosenttia – sanoo sen lisääntyneen. Naisilla vapaa-ajan liikunnan terveyden kannalta suotuisat muutokset olivat hieman yleisempiä kuin miehillä.

”Poikkeustilanteessa arkielämä mullistuu, ja siinä, missä toinen innostuu liikkumaan etätöiden lomassa, toisen energia menee arjesta selviytymiseen. Poikkeustilanteen pitkittyessä on kuitenkin hyvä muistaa, että pienillä päätöksillä on iso merkitys omalle terveydelle”, Lundqvist toteaa.

”Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto sekä päihteiden välttäminen ovat terveyden kannalta avainasemassa”, hän lisää.

Terveys- ja sosiaalihuollon vastaanottoaikoja siirretty tai peruttu omatoimisesti

THL:n kyselytutkimuksessa kysyttiin vastaajien terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä. Joka kymmenes työikäinen kertoi käyneensä vastaanotolla pitkäaikaissairauden vuoksi ja joka neljäs muusta syystä maaliskuun 2020 alun jälkeen.

THL:n mukaan alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että suunnitellut käynnit ovat osittain jääneet toteutumatta. Hammashoitoa tarvinneista 59 prosenttia kertoi, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan tai sen on tehnyt palvelunjärjestäjä.

Vastaavasti 37 prosentilla on jäänyt toteutumatta neuvola- tai vastaava käynti lapsiperhepalveluissa pääosin siksi, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan. Pitkäaikaissairaista suunniteltu käynti on jäänyt toteutumatta 29 prosentilla vastanneista.

”Samansuuntaisia havaintoja on todettu myös palvelujen käyntitiedoista ja kansainvälisesti. Tilanne on huolestuttava, jos suunnitellut tai muuten tarpeenmukaiset käynnit viivästyvät, sillä tämä voi aiheuttaa sairauksien ja ongelmien pahenemista pitkällä aikavälillä”, johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto kertoo tiedotteessa.

THL:n kyselytutkimus on toteutettu osana koronaepidemia serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana. Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely. Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–13.5.2020 saatuun 1 384 vastaukseen.

Kommentit

Kommenttia