Syötkö gluteenittomia tuotteita? Siitä ei ole erityistä hyötyä kuin keliaakikoille

Gluteenittomia elintarvikkeita syövät monet muutkin kuin keliaakikot, joille tuotteet ovat ensisijaisesti suunnattuja.

Gluteenittomien elintarvikkeiden ravintosisältö lähes sama kuin tavallisten tuotteiden. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Ruokaviraston tuoreesta tutkimuksesta.

Gluteenittomissa elintarvikkeissa on yhtä paljon ravintokuitua ja tärkeitä kivennäisaineita, kuten rautaa, kalsiumia ja magnesiumia, kuin vastaavissa gluteenia sisältävissä tuotteissa. Sen sijaan niissä on merkittävästi vähemmän proteiinia.

”Gluteenittomat tuotteet ovat välttämättömiä keliaakikoille, joille ruis, vehnä ja ohra eivät sovi niiden sisältämän gluteeni-proteiinin takia. Muille gluteenittomista tuotteista ei ole erityistä hyötyä ravintosisällön perusteella”, erikoistutkija Helena Pastell Ruokavirastosta sanoo.

THL:n erityisasiantuntija Heli Reinivuon mukaan on ilahduttavaa, että gluteenittomissa tuotteissa on useimpia välttämättömiä ravintoaineita saman verran kuin tavanomaisissa elintarvikkeissa.

”Gluteenittomien tuotteiden vähäisempi proteiinin määrä kannattaa kuitenkin huomioida ruokavalion suunnittelussa”, hän huomauttaa.

Gluteenittomissa tuotteissa enemmän raskasmetalleja

Tutkimuksessa havaitiin, että joidenkin tutkittujen gluteenittomien elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet olivat suurempia kuin tavallisten tuotteiden. Gluteenittomissa elintarvikkeissa oli enemmän nikkeliä ja lyijyä.

Ruokaviraston mukaan viljatuotteiden lyijypitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet EU:n enimmäisrajoja, ja vaikka nikkelille ei raja-arvoja ole, ei löydettyjen pitoisuuksien katsota aiheuttavan terveysriskiä. Arseenia havaittiin lähinnä riisiä sisältävissä tuotteissa, mutta Ruokaviraston mukaan pitoisuudet olivat hyvin maltillisia.

”Raskasmetallit ovat suurina annoksina terveydelle haitallisia, minkä vuoksi niiden säännöllinen seuranta on tärkeää”, tutkija Janne Järvinen Ruokavirastosta kertoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa oli mukana vain rajoitettu määrä elintarvikkeita, joten tuloksia ei voi yleistää kaikkiin gluteenittomiin tuotteisiin. Lisäksi raskasmetallipitoisuudet voivat vaihdella tuote-erittäin.

Pohjoismaisessa projektissa tutkittiin Suomessa, Norjassa sekä Ruotsissa myynnissä olevien gluteenittomien tuotteiden ravintoaineet ja raskasmetallit kattavasti yhteensä 37 tuotteesta. Saatuja analyysituloksia verrattiin vastaavaan käyttöön tarkoitettujen gluteenia sisältävien elintarvikkeiden kirjallisuustuloksiin.

Gluteenittomuudesta tuli trendi-ilmiö

Gluteenittomien tuotteiden suosio on kasvanut suuresti ja se kasvaa edelleen. Ruokaviraston mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana niiden myynti on kasvanut Suomessa 150 prosenttia kuluttajaa kohden ja gluteenittomia tuotteita päätyy muidenkin kuin keliaakikkojen ostoskoreihin.

”Ensisijaisesti gluteenittomat tuotteet ovat suunnattuja keliakiaa sairastaville. Gluteenittomasta ruokavaliosta on kuitenkin tullut viime vuosina trendi-ilmiö ja gluteenittomien tuotteiden käyttö näyttää liittyvän myös erilaisiin muotiruokavalioihin, joissa vältetään viljoja”, Reinivuo toteaa.

Pohjoismaissa keliakiaa sairastaa noin 1–2 prosenttia väestöstä, mikä on enemmän kuin muualla maailmassa. Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jossa ruokavaliosta poistetaan gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis ja ohra.

Suurempaan esiintyvyyteen vaikuttavat todennäköisesti sekä perinnöllinen alttius että keliakian hyvä diagnostiikka Pohjoismaissa. Lisäksi Pohjoismaissa perinteisesti syödään runsaasti gluteenipitoisia viljavalmisteita, minkä vuoksi niihin mahdollisesti liittyviä oireita tutkitaan enemmän.

Gluteenittoman ruokavalion yhteydessä tulee pitää huolta monipuolisesta ja terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Keliaakikot saavat apua gluteenittoman ruokavalion suunnitteluun laillistetulta ravitsemusterapeutilta.

Voit tutustua tutkimustuloksiin tarkemmin täällä (englanniksi) ja löydät lisätietoa myös Ruokaviraston sivuilta täällä.