Muistisairaus voi näkyä silmissä jo ennen muistioireita – tuore tutkimus paljasti yllättävän yhteyden

Kun puhutaan muistisairauksista, ensimmäisenä mieleen tulevat yleensä muistiongelmat. Mutta tiesitkö, että alkavasta muistisairaudesta voidaan saada vihjeitä myös silmien kautta?

Tuore suomalainen väitöstutkimus nimittäin osoittaa, että Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia voi näkyä silmänliikkeissä jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Mielenkiintoista on se, että eroja havaittiin myös ihmisillä, joiden muistissa ja muussa tiedonkäsittelyssä oli vasta hyvin pieniä muutoksia.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään silmällä nähtävästä oireesta, vaan muutokset saatiin esiin silmänliikkeitä mittaavalla laitteistolla.

Silmänliikkeet voivat kertoa alkavasta muistisairaudesta

Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimuksen tehnyt Sanna Hannonen selvitti, voisiko silmänliikkeiden tutkimisesta olla apua Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että Alzheimerin tautia sairastavien silmänliikkeissä oli eroja verrattuna henkilöihin, joiden tiedonkäsittely oli normaalia.

Muutoksia löytyi myös niiltä tutkittavilta, joilla oli lieviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia.

Alzheimerin tauti alkaa aiheuttaa muutoksia aivoissa jo kauan ennen kuin varsinaiset muistioireet tulevat esiin. Tutkijat arvioivat, että nämä aivoissa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa myös siihen, miten silmät liikkuvat.

Eroja löytyi erityisesti katseen nopeista liikkeistä

Tutkimuksessa havaittiin eroja erityisesti sakkadeissa eli katseen nopeissa siirtymissä.

Tällaisia silmänliikkeitä tapahtuu esimerkiksi lukiessa, kun katse siirtyy tekstissä kohdasta toiseen.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 78 ihmistä. Heistä 21 sairasti Alzheimerin tautia, 20:llä oli lieviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja 37 kuului terveeseen vertailuryhmään.

Osallistujat lukivat ääneen numerosarjoja, ja samalla heidän silmänliikkeitään seurattiin tietokonepohjaisella mittausmenetelmällä.

Tuloksissa huomattiin, että katseen nopeiden siirtymien kesto oli yhteydessä myös muistia mittaavien testien tuloksiin.

Mitä enemmän vaikeuksia henkilöllä oli muistitesteissä, sitä selvempiä poikkeamia näiden silmänliikkeiden kestossa havaittiin.

Voisiko silmänliikkeiden mittaamisesta tulla uusi apu muistitutkimuksiin?

Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia myös siksi, että silmänliikkeiden mittaaminen on nopea ja kivuton tutkimus.

Hannosen mukaan katseenseurantaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää nykyisten muistitutkimusten rinnalla.

Sen avulla voitaisiin mahdollisesti huomata, ketkä tarvitsevat tarkempia tutkimuksia muistissa tai muussa tiedonkäsittelyssä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Menetelmä ei siis ole vielä itsenäinen tapa todeta Alzheimerin tautia, vaan sen mahdollista käyttöä selvitetään tutkimuksissa.

Tulokset antavat kuitenkin uutta tietoa siitä, miten muistisairauteen liittyviä muutoksia voitaisiin havaita mahdollisimman varhain.

Lähde: IL