Selvitys: Suomalaisperheet ovat hyvin kyllästyneitä koronakriisiin ja kokevat aiempaa enemmän stressiä

Korona-aikaa on takana yli vuosi.

Suomalaiset perheet ovat lopen kyllästyneitä koronakriisiin ja siihen liittyviin rajoituksiin. Tämä ilmenee Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Kaikille eväät elämään -avustusohjelman julkaisemasta uudesta Paikoillaan pyörivä arki – Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana -raportista.

Selvitys on keskusliiton kesällä julkaiseman Paikoiltaan siirretty arki -selvityksen toinen osa. Raportissa tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia lapsiperheiden elämään vuoden 2020 aikana.

Raportin mukaan vaikka perheissä ollaan kyllästyneitä, kertoivat vastaajat suhtautuvansa viranomaisten ohjeisiin lähes poikkeuksetta tosissaan. Vielä syksylläkin kolme neljästä vastaajasta kertoi ottavansa ohjeet hyvin vakavasti.

Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi keväällä hieman yli 3 000 ihmistä ja syksyllä 782 ihmistä.

Kriisin totuttu, mutta stressitasot eivät laske

Raportin mukaan suomalaisperheet ovat kokeneet koronavuoden 2020 stressaavana. Syksyllä koronan toisen aallon aikaan kriisiin oli jo tottu eikä se herättänyt yhtä paljon tunteita kuin keväällä.

Vaikka kriisistä kärsittiin vähemmän, nautittavat perheet myös sen tarjoamasta perheiden yhteisestä ajasta vähemmän. Lisäksi stressin kokemus oli silti edelleen kasvanut.

Keskusliiton mukaan erityisesti iskiryhmään kuuluvilla koronakriisi on vaikuttanut elämään ja arkeen: vähentänyt vapauksia ja lisännyt kustannuksia. Mahdollisuus etätyöhön on myös jakanut perheitä selvästi.

Raportissa selviää myös, että lähiopetuksen ensisijaisuus sai syksyllä huomattavasti enemmän hyväksyntää kuin toukokuussa, jolloin lähikouluun palaaminen jakoi vastaajia tasaisesti. Syksyllä kolme neljästä vastaajasta piti päätöstä palata lasten lähiopetukseen hyvänä.

Tyytyväisyyden syyksi mainittiin usein perheiden arjen sujuminen, eikä lähiopetusta arvioitu ainoastaan lasten oppimisen kannalta.

Talous heikkeni ennestään huonosti toimeentulevilla

Raportin mukaan ennestään heikosti toimeentulevien talous heikkeni koronavuoden aikana suhteellisesti eniten. Kolmasosalla kyselyyn syksyllä vastanneista talous on mennyt heikompaan suuntaan, kymmenesosalla merkittävästi.

Talouden tasapainoa on haettu toimeentulotuesta ja asuntolainan lyhennysvapaasta, mutta myös pikavippejä on otettu – syksyllä hiukan useammin kuin keväällä. Osa perheistä ilmoitti kuitenkin toimeentulonsa jopa parantuneen ja kriisi vaikuttaakin polarisoineen perheiden tilannetta ainakin jonkin verran.

Lastensuojelun Keskusliiton mukaan monet koronakriisin vaikutuksista tulevat näkyviksi vasta, kun rajoitustoimia aletaan purkaa. Pitkäaikaisia vaikutuksia voi olla esimerkiksi sillä, että osa lapsista on koronavuonna jättänyt harrastuksen aloittamatta tai jatkamatta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden heikentyminen voi näkyä myös vielä pitkään.

”Kriisin jälkeen on tärkeää pitää huolta siitä, että jokaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus palata normaalielämään yhdenvertaisesti”, liitto muistuttaa tiedotteessa.

Voit tutustua Paikoillaan pyörivä arki -selvitykseen tarkemmin täällä.