Lähes 70 000 jätti väliin: Naisten osallistuminen rintasyöpäseulontaan on laskussa

Naisten osallistumisinto rintasyöpäseulontoihin on vähentynyt viime vuosina.

Jos aiemmin lähes 90 prosenttia kutsutuista naisista kävi seulontamammografiassa, on osuus nykyään hieman yli 80 prosenttia. Syitä muutokselle ei tiedetä, kertoo Syöpäjärjestöt.

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut uuden rintasyöpäseulonnan vuosikatsauksen, jonka mukaan vuonna 2019 lähes 70 000 naista jätti maksuttoman seulontamammografian väliin. Seulontaan

”Seulontaohjelmaan osallistumisessa on melko paljon eroja alueiden ja väestöryhmien välillä, ja osallistumisaktiivisuutta pitäisi pystyä parantamaan”, tilastotieteilijä Milla Lehtinen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

”Aivan erityisesti osallistumista tulisi petrata niillä alueilla, joilla se on vähäistä”, hän jatkaa.

Vaihtelua eri alueilla sekä väestöryhmien välillä

Vuosikatsauksen mukaan rintasyövän seulontaan osallistuminen vaihteli vuonna 2019 alueittain 74-87 prosenttia. Eniten seulontaan osallistuttiin Ahvenanmaalla (87,4 %) ja vähiten Uudellamaalla (75,9 %).

Syöpäjärjestöjen mukaan huolestuttavaksi erot kasvoivat väestöryhmien välillä: työelämän ulkopuolella ja työelämässä olevien naisten välillä osallistuminen vaihteli 61–87 prosenttia.

”Jatkotutkimuksiin ohjatuissa, erikoissairaanhoidon lähetteen saaneissa ja rintasyöpälöydöksissä oli kuitenkin vain pieniä eroja näiden väestöryhmien välillä”, Lehtinen toteaa.

Myös koulutusasteen suhteen osallistumisessa on vaihtelua. Vuosikatsauksen mukaan korkeammin koulutetut osallistuvat enemmän seulontoihin kuin vähemmän koulutetut.

Seulonnan ulkopuoliset mammografiat huomioitiin ensikerran

Rintasyöpäseulonnan vuosikatsaukseen kerättiin ensimmäistä kertaa tietoja myös seulonnan ulkopuolisista mammografioista. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttilan mukaan saatujen tietojen perusteella seulonnan ulkopuolinen kuvantaminen on yleisintä juuri ennen seulontaikää (45-49-vuotiailla) ja heti seulontaiän jälkeen (70-79-vuotiailla).

”Näyttääkin siltä, etteivät seulonnan ulkopuoliset kuvantamistutkimukset kohenna mammografioiden peittävyyttä seulonnan kohdeiässä eikä myöskään tasoita alueellisia tai väestöryhmien välisiä eroja”, Anttila arvioi.

Anttilan mukaan ohjelman ulkopuolisia kuvantamistutkimuksia tehdään pääasiassa oireiden perusteella, rintasyövän hoidon jälkeisessä seurannassa tai perinnöllisen rintasyöpäriskin takia, mutta lisäksi oireettomia naisia saatetaan kuvata seulontaluonteisesti.

”Säteilylaki edellyttää, että mammografiaan tarvitaan erityinen kirjallinen perustelu, jos tutkimus tehdään oireettomalle. On mahdollista, että ulkopuolisen kuvantamisen määrä vähenee jatkossa. Ultraäänitutkimuksiin säteilylaki ei kuitenkaan vaikuta”, hän selittää.

Syöpäjärjestöjen mukaan tietoja seulonnan ulkopuolisista tutkimuksista pyritään jatkossa keräämään rutiininomaisesti osaksi joukkotarkastusrekisteriä. Niiden perusteella tehdään tutkimuksia ulkopuolisen kuvantamisen laajuudesta ja merkityksestä rintasyöpäseulonnan vaikuttavuuteen.

4 faktaa rintasyöpäseulonnasta

Rintasyövän seulontaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Seulontaohjelmassa lähetettiin vuonna 2019 kaikkiaan 369 000 kutsua.
Ohjelmaan osallistui 301 000 naista eli 82 prosenttia kutsutuista.
Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 rintasyöpää, joista puolet seulontaikäisillä. Kaikista rintasyövistä noin kolmannes löytyy seulonnassa.
Seulontaan osallistuminen varhentaa erityisesti hitaasti kasvavien rintasyöpien toteamista.

Kerroimme aiemmin huolestuttavasta käänteestä: uusia syöpiä todettiin Suomessa selvästi vähemmän vuonna 2020 kuin vuotta aiemmin. Lisäksi kerroimme, että syöpäseulonnat pelastavat henkiä sekä listasimme 10 merkkiä rintasyövästä.