Hoida unettomuutta ajoissa: Unettomuus voi aiheuttaa ikäviä ongelmia myöhemmin, toteaa tutkimus

Riittävän unen merkitys terveydelle on luultavasti monen tiedossa ja unettomuuteen on hyvä puuttua.

Pitkäkestoiset unettomuusoireet keski-iässä aiheuttavat riskin aivojen tiedonkäsittelyn heikkenemiselle myöhemmin, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tästä syystä unettomuutta kannattaa hoitaa ajoissa.

Tutkimuksen mukaan pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä kognitiolla on selkeä yhteys.

”Tulokset osoittavat, että vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa”, väitöskirjatutkija ja lääketieteen lisensiaatti Antti Etholén kertoo tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski suureni unettomuusoireiden pitkittyessä.

Uniongelmien helpottamisella merkitys

Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -tutkimuksessa selvitettiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä sekä niiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen. Tutkimuksen seuranta-aika oli 15-17 vuotta.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että on olemassa monia mekanismeja, jotka voivat selittää sitä, miten uni vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Helsingin yliopiston mukaan nyt julkaistusta tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen unettomuusoireiden pitkä seuranta-aika.

Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että jos uniongelmat helpottivat vuosien mittaan, myös kognitiiviset toiminnot arvioitiin paremmiksi eläkeiässä verrattuna tilanteeseen, jossa uniongelmat jatkuivat. Pitkäaikaiset unettomuusoireet olisi tutkijoiden mukaan otettava huomioon kognitiivisen heikkenemisen riskitekijöinä.

”Varhainen puuttuminen unettomuusoireisiin eli toimenpiteet, joiden avulla pyrittäisiin parantamaan unen laatua, olisivat tulostemme valossa perusteltuja”, lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka sanoo.

Monia keinoja parantaa unta

Unen parantamiseen on monia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi unirytmin säännöllisyys, nukkumisympäristön sopiva lämpötila ja valoisuus, liikunnan, kahvinjuonnin ja ruokailun otollinen ajoitus.

Hyvää unta tukevien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi tarvitaan Lallukan mukaan kuitenkin vielä interventiotutkimuksia.

”Myöhemmässä tutkimuksessa olisi kiinnostavaa saada lisävalaistusta esimerkiksi siihen, voiko unettomuuden hoidolla hidastaa myös muistisairauksien kehittymistä”, Lallukka toteaa.

”Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin huomioida vain itseraportoidut muistioireet”, hän huomauttaa.

Journal of Aging and Health -lehdessä julkaistuun tutkimukseen voit tutustua tarkemmin täällä.