Oletko koskaan miettinyt, miksi väsyneessä olotilassa hölmöt ja pienetkin asiat tuntuvat naurattavan poikkeuksellisen paljon?

Naurua voi olla myös vaikea saada loppumaan ja illalla yllättävä hepuli voi iskeä päälle iästä huolimatta. Myös pitkä valvominen saa mielen levottomaksi, joka joskus purkautuu hekottamisena.

Tiede-lehdessä julkaistu artikkeli kertoo aiheesta tehdystä kokeesta, jossa puolet tutkimusryhmästä nukkui yön kotonaan, kun taas puolta ryhmää pidettiin väkisin hereillä koko yön ajan. Tämän jälkeen kaikille tutkittaville henkilöille näytettiin erilaisia kuvia, joita heidän tuli arvioida positiivisiksi tai täysin neutraaleiksi.

Valvonut porukka näki suuressa osassa kuvia jotain positiivista, kun taas hyvin yönsä nukkuneita puolet kuvista ei hetkauttanut mitenkään. Tämän kokeen perusteella tehtiin johtopäätös väsymyksen ja univajeen lisäävän mielihyvän tunnetta.

Väsyneiden aivoja on tutkittu myös magneettikuvauksen avulla, jossa todettiin univajeen saavan aivojen palkitsemisjärjestelmän sekaisin. Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella ihminen on univajeessa ja iltaisin taipuvainen hekottamaan kummallisillekin asioille, sillä tällöin harkintakyvystä vastaavat alueet käyvät alikierroksilla, kun taas mielihyvää tuottavat alueet aivoissa käyvät ylikierroksilla.

Hyvää oloa ei kannata lähteä tavoittelemaan skippamalla yöunet, sillä väsyneenä kokee helpommin myös toisen äärilaidan tunteita. Tutkimusten mukaan paljon valvovilla oli enemmän ikäviä tuntemuksia kuin muilla.

Lisäksi jatkuva univaje lisää tunne-elämän vaikeuksia ja saa aikaan muun muassa ongelmanratkaisukyvyn ja motivaation heikkenemistä, puhumattakaan sokeri-aineenvaihdunnan häiriöstä, joka saa valvomisen näkymään vyötäröllä.

Lähde: Tiede