Matalampi hemoglobiini voikin olla hyödyksi terveydelle, toteaa tutkimus

Korkeat hemoglobiinitasot eivät välttämättä olekaan terveyden kannalta aina tavoiteltavia.

Matalammasta hemoglobiinista voikin olla hyötyä. Oulun yliopiston tuore tutkimus on osoittanut, että matalammat hemoglobiiniarvot suojaavat mahdollisesti sekä lihavuudelta että metaboliselta oireyhtymältä.

Hemoglobiini on veren valkuaisaine, jonka tehtävä on kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Sen tasot vaihtelevat yksilöllisesti niin, että naisilla normaalin hemoglobiinin vaihteluväli on 117-155 grammaa/litra ja miehillä 134-167 grammaa/litra.

Tutkimuksessa tarkasteltiin normaaliin vaihteluväliin kuuluvia hemoglobiiniarvoja, eli matalammat hemoglobiiniarvot olivat vaihteluvälin alapäässä. Oulun yliopiston mukaan hemoglobiinin yhteys näkyi painoindeksissä, sokeriaineenvaihdunnassa, veren rasva-arvoissa ja verenpaineessa niin, että henkilöt, joiden hemoglobiinitasot olivat matalammat, olivat metabolisesti terveempiä.

”Havaitsimme selkeän yhteyden hemoglobiinitasojen ja keskeisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden välillä. Osoitimme lisäksi, että tämä yhteys korostui tutkittavien ikääntyessä”, päätutkijoina toimineet professori Juha Auvinen, tohtorikoulutettava Joona Tapio ja tutkijatohtori Ville Karhunen kertovat yliopiston tiedotteessa.

Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä terveysongelmia, joihin liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja ennenaikaista kuolleisuutta. Suomalaisista aikuisista puolet on ylipainoisia ja arviolta neljänneksellä on metabolinen oireyhtymä.

Ilmiön taustalla olevaa vastetta voitaisiin mahdollisesti käyttää lääkkeenä

Tutkimuksessa havaittu matalamman hemoglobiinin mahdollinen terveyttä suojaava vaikutus liittyy elimistön lievään hapenpuutteeseen ja sen seurauksena aktivoituvaan hapenpuutevasteeseen, eli HIF-vasteeseen. Tämä vaste käynnistyy vähähappisissa olosuhteissa ja esimerkiksi kestävyysurheilijat hyödyntävät sitä korkeanpaikanharjoittelussa.

Oulun yliopisto kertoo, että löydös vahvistaa käsitystä vasteen keskeisestä roolista elimistön energia-aineenvaihdunnan säätelyssä.

”Hemoglobiinitasot kuvastavat hyvin elimistön hapettumista. Lievä hapenpuute aktivoi HIF-vasteen, mikä muuttaa elimistön energia-aineenvaihduntaa epätaloudellisemmaksi ja suojaa sitä kautta lihavuudelta ja epäsuotuisalta metabolialta”, tutkimusta johtanut professori Peppi Karppinen selittää.

Oulun yliopiston mukaan keskeinen kysymys jatkossa on se, miten elimistön hapetustasoja voitaisiin halutessa alentaa niin, että saataisiin aikaan pysyvä matala-asteinen HIF-vasteen aktivaatio ja sitä kautta mahdollisesti suoja lihavuutta vastaan. Karppisen mukaan hapenpuutevastetta aiheuttavia HIF-entsyymeitä voitaisiin mahdollisesti käyttää lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeinä ihmisillä.

Tutkimus perustui kahteen laajaan kohorttiaineistoon ja kokeellisiin töihin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Science Advances -tiedelehdessä.