Lapsettomuus heijastuu työelämään: Moni lapseton suomalainen kokee syrjintää töissä

Suomessa on monia niin tahattomasti kuin vapaaehtoisesti lapsettomia.

Lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää, osoittavat Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n teettämät kyselyt. Osallistujista kolmasosa kertoi kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää.

Kyselyiden perusteella syrjintä liittyy erityisesti työvuorojen ja loma-aikojen suunnitteluun, työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, työelämän joustoihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja uralla etenemiseen. Lapsettomien kokemusten mukaan loma-aikojen ja työvuorojen suunnittelussa pidetään lapsiperheellisten toiveita ensisijaisina ja esihenkilöt sekä kollegat saattavat odottaa, että lapseton on lapsiperheellistä useammin valmis joustoihin.

Kyselyistä ilmeni, että tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia ja vapaaehtoisesti lapsettomista 39 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää.

Tahattomasti lapsettomista joka kolmas ja vapaaehtoisesti lapsettomista joka neljäs on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää.

”Työelämässä on usein stereotyyppiset asenteet”

Yhdistysten mukaan työn ja perheen yhdistämiseen liittyvän puheen sijaan olisi merkittävämpää puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Myös lapsettoman vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista.

”Työelämässä on usein stereotyyppiset asenteet lapsiperheellisiä ja lapsettomia kohtaan. Työhyvinvointi, joustot työtehtävissä ja -ajoissa sekä palauttava vapaa-aika tulee olla kaikkien oikeus riippumatta perhe- tai lähisuhdemuodoista”, Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki muistuttaa.

”Syrjintään on totuttu eikä osata välttämättä kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisesti suunniteltuja työvuorolistoja. Lapsettomuus ei saa olla syynä siihen, että joutuu joustamaan lapsiperheellistä enemmän”, Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo.

Yhdistysten mukaan lapsettomat toivovat, että esimiehet ja muu työyhteisö eivät tee perhesuhteista oletuksia, kuten että hedelmällisessä iässä oleva työntekijä jäisi lähiaikoina perhevapaalle. Oletukset eivät saa vaikuttaa vastuista ja koulutuksista päätettäessä.

Palkallinen sairausloma lapsettomuushoidoista ja sterilisaatiosta

Myös lapsettomuushoitojen psyykkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat jaksamiseen, työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Työvuorojen järjestely, sijaisten etsiminen ja vapaiden pyytäminen hoidoissa käymisestä johtuvien poissaolojen ajaksi on usein hankalaa.

Klinikat ovat avoinna vain arkisin toimistoaikaan ja jos matka on pitkä, on vapaata järjestettävä tunteja tai jopa kokonaisia päiviä.

”Vapaan pyytämisen vuoksi lapsettomuushoidoista on pakko kertoa, mikä voi johtaa epäasialliseen kohteluun. Hoidoissa käyvän kohdalla saatetaan myös pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta”, Savio toteaa.

Keskeinen ongelma on myös epäselvät ja työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta. Vapaaehtoisesti lapsettomat puolestaan toivovat, että sterilisaatiosta tai muusta ehkäisyasioihin liittyvästä toimenpiteestä tulisi tarvittaessa olla oikeus palkalliseen sairauspäivään.

Kokemuksia tosielämästä

Kyselyiden yhteydessä tahattomasti ja vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kertoneet omista kokemuksistaan. Alla muutama tosielämän esimerkki syrjinnästä, jota lapsettomat suomalaiset kohtaavat työelämässä.

”Työkaverit ovat sanoneet, että miksi minun pitäisi saada olla kesälomalla heinäkuussa, kun olen lapseton ja minulla ei ole menoa.”
Tahattomasti lapseton

”Lomatoiveissa korostettiin, että lapselliset työntekijät ovat etuoikeutettuja valitsemaan loma-ajat vaikka nuorin lapsi olisi jo 17-18.”
Vapaaehtoisesti lapseton

”Oletusarvo on, että on hyvä opettaja vasta kun on itse äiti tai isä. Tämä tulee esille niin kollegoiden kuin huoltajien asenteesta.”
Tahattomasti lapseton

”Lapselliset henkilöt voivat mennä toimistolle, jotta saavat työrauhan, mutta minä yksin asuvana en, vaikka tämä 24/7 yksinolo käy jo mielenterveyden päälle ja vaikuttaa työntekoon. Vastaus on joka kerta ei ´koska perheettömällä ei ole tarvetta toimistotyöskentelyyn.”
Vapaaehtoisesti lapseton korona-ajan etätyömääräyksestä

Simpukka ry:n ja Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n syksyllä 2021 toteutetuissa kyselyissä kartoitettiin lapsettomuuteen liittyviä syrjintäkokemuksia työelämässä. Kyselyihin vastasi yhteensä noin 570 vapaaehtoisesti ja tahattomasti lapsetonta.