Kotiin eristäytyminen ja alkoholi ovat huono yhdistelmä - asiantuntijat huolissaan poikkeustilanteen vaikutuksista

Koronaepidemia on erityishaaste ennestään kuormittuneelle lastensuojelulle ja myös yleisemmin päihde- ja mielenterveystyölle.

Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden alkoholinkulutus ylittää riskirajat. Koronavirus pakottaa ihmiset eristäytymään koteihinsa, ja Terveystalon mukaan nyt on vaarana, että riskikulutus kasvaa edelleen.

Alkossa on nähty jo myyntipiikki sen jälkeen, kun ensimmäiset liikkumisen rajoitukset tulivat voimaan; erityisesti kävivät kaupaksi laatikkoviinit. Ravintoloiden ja pubien sulkemisen myötä alkoholinkäyttö siirtyy kokonaan kotiin.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa suomalaisten alkoholinkulutukseen. Terveystalon psykiatri Antti-Jussi Ämmälän mukaan lipsuminen suurkulutuksen puolelle on mahdollista, kun stressi kasvaa, kotoa ei voi liikkua juuri mihinkään ja normaalit sosiaaliset pidäkkeet höllentyvät.

Pahimmillaan koronaepidemian jälkeen nähdään piikki päihderiippuvuuden yleistymisenä ja laajemminkin mielenterveysongelmien kasvuna.

”Jos alkoholin kanssa on ongelmia, stressaava tilanne voi keikauttaa kulutuksen yli normaalien rajojen. Esimerkiksi se, että monet tekevät etätöitä, heikentää juomisen sosiaalisia pidäkkeitä. Työpaikalle ei voi mennä hengitys viinalle haisten, mutta videopalavereissa se ei tule ilmi”, Ämmälä sanoo.

Arkirutiinien murtuminen voi saada elämään kuin jatkuvaa viikonloppua

Poikkeusoloissa ja kotiin eristettynä kulutustavat voivat muuttua, koska arjen rakenteet ja omalle elämälle asetetut normaalit rajat eivät yhtäkkiä olekaan voimassa.

”Monet käyttävät enemmän alkoholia lomien aikana ja viikonloppuisin. Kun arkirutiinit murtuvat, osa ihmisistä voi alkaa elää kuin jatkuvaa viikonloppua myös alkoholin kulutuksen suhteen”, päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä Terveystalosta kertoo.

Seppälä on huolissaan erityisesti pidemmän tähtäimen riskeistä. Moni voi etsiä hetken helpotusta alkoholista, kun poikkeustila jatkuu viikkoja tai kuukausia ja esimerkiksi taloudelliset huolet rysähtävät täysillä ihmisten niskaan.

Erityisen huolissaan Seppälä on lapsista, joille koti ei näissä oloissa ole välttämättä turvallinen paikka.

”Siksi epidemia on erityishaaste jo ennestään kuormittuneelle lastensuojelulle ja tietysti yleisemmin päihde- ja mielenterveystyölle”, hän toteaa.

Liikunta ja lähimmäisistä välittäminen ehkäisevät ongelmia

Moni hakee stressaavassa tilanteessa hetkellistä rentoutusta muutamasta lasillisesta, mikä heikentää heti unen laatua. Terveystalon mukaan jos viinilasillisia tai olutta alkaa kulua päivittäin, alkoholin terveyshaitat kumuloituvat nopeasti.

”Jokainen voi tarkkailla omaa käytöstään rehellisesti ja miettiä muita vaihtoehtoja rentoutumiselle. Liikunta on hyvä lääke myös silloin, kun seinät alkavat kaatua päälle”, Ämmälä huomauttaa.

Jos mielenterveys on jo ennen poikkeusaikoja ollut lujilla, karanteeni ja sen aiheuttamat muutokset arjessa voivat pahentaa oireita. Moni kokee myös ensimmäistä kertaa elämässään kuolemanpelkoa, ja poikkeusolot aiheuttavat ahdistusta kaikenikäisissä ihmisissä, jolloin aito välittäminen ja yhteydenpito läheisiin on erityisen tärkeää.

”Vaikka elämme kovia aikoja, voi tästä seurata jotain hyvääkin. Ehkä näemme nyt uudenlaisen yhteisöllisyyden nousun ja opimme uudelleen katsomaan vähän enemmän lähimmäistemme perään”, Seppälä sanoo.

Seppälä muistuttaa myös esimiehiä kiinnittämään huomiota työkykyjohtamiseen, jotta työntekijät eivät jäisi yksin ongelmiensa kanssa.

”Heikkojen signaalien havainnointi erityisesti etätyössä on haastavaa, mutta nyt se olisi erityisen tärkeää. Jos työntekijän työteho alkaa heikentyä ja käytös muuttuu, on syytä ottaa huoli puheeksi. Tukea saa työterveyden ammattilaisilta”, hän muistuttaa.