Iloiset ja toivotutkin asiat voivat aiheuttaa stressiä - 5 faktaa, jotka jokaisen tulisi tietää stressistä

Vaikka lähes jokainen kokee stressiä elämänsä aikana, ei stressistä ja sen vaikutuksista välttämättä tiedä kaikkea olennaista.

Niin psyykkiseen jaksamiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi arjen kuormitus. Omia stressitekijöitä, stressin varomerkkejä ja stressinhallintakeinoja kannattaakin pysähtyä tarkastelemaan hyvissä ajoin, muistuttaa Terveystalo.

Stressi tulee tutuksi lähes jokaiselle ihmiselle, mutta voi silti olla monia seikkoja, joita stressistä ei tiedä. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen listasi viisi faktaa, jotka jokaisen tulisi tietää stressistä.

1. Iloiset ja toivotutkin asiat voivat aiheuttaa stressiä

Turusen mukaan stressiin yhdistetään herkästi vain negatiiviset asiat, kiire ja elämän vastoinkäymiset, mutta myös suuret positiiviset muutokset elämässä voivat yhtä lailla verottaa voimavaroja ja aiheuttaa stressiä.

”Esimerkiksi häiden suunnittelu, perheenlisäyksen saaminen tai uudessa työpaikassa aloittaminen ovat suuria ponnistuksia, jotka voivat myös kuormittaa”, hän kertoo Terveystalon tiedotteessa.

Turunen lisää, että omien stressitekijöiden ja yksilöllisten stressistä kertovien merkkien tunnistaminen on tärkeää todenmukaisen kokonaiskuvan luomiseksi.

2. Stressistä voi aiheutua fyysisiäkin oireita

Mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä, ja erityisen kuormittavina aikoina mielen haasteet voivat konkretisoitua fyysisinäkin oireina. Turusen mukaan stressi voi oireilla kehossa muun muassa univaikeuksina, sydämentykytyksinä, palan tunteena kurkussa tai vaikkapa puristavana tunteena rinnassa, kun taas pitkittyneestä stressitilasta voivat kieliä myös esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, hikoilu sekä flunssakierre.

”Lähes kaikilla ihmisillä on taipumusta fyysisiin reaktioihin painetilanteissa. Oireita ei tarvitse säikähtää, sillä niitä voi oppia hallitsemaan ja säätelemään”, johtava psykologi lohduttaa.

3. Kykyä sietää vastoinkäymisiä ja muutoksia voi harjoittaa

Turunen toteaa, että ihmismielen joustavuus, resilienssi, vaikuttaa siihen, kuinka hyvin selviämme vastoinkäymisistä ja elämänmullistuksista.

”Resilienssi kääntää haasteista selviämisen voimaksi ja kokemukseksi, joka auttaa jatkossa. Resilienssi rakentuu monista palasista ja sitä voi myös vahvistaa”, hän sanoo.

”Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista ja resilienssin vahvistamista – ja siten olennainen osa myös stressinhallintaa”, Turunen jatkaa.

4. Stressi voi vaikuttaa aivojen toimintaan

Stressin vaikutus aivoissa voi näkyä esimerkiksi muistin heikentymisenä tai tiedonkäsittelyn vaikeuksina.

”Jos elimistö ylikuormittuu, myös aivotyöskentely, tiedonkäsittely, asioiden mieleen painaminen ja muistin toiminta alkavat oireilla. Erityisesti pitkittynyt stressi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn”, Turunen selittää Terveystalon tiedotteessa.

Turusen mukaan rutiiniasioita pystyy pyörittämään stressaantuneenakin, mutta luovat tai keskittymistä vaativat tehtävät tuntuvat kohtuuttoman suurelta ponnistukselta. Rasittuneilla aivoilla viisi minuuttia vaativan tehtävän tekemiseen voi mennä puolikin tuntia.

Kun stressi alkaa helpottaa, myös oireet helpottuvat. Pitkäkestoisesta stressistä palautuminen voi kuitenkin viedä pitkään.

5. Palautuminen on suoraan yhteydessä stressin määrään

Turusen mukaan terveyden kannalta on erittäin tärkeää vaalia kykyä kuunnella itseään ja antaa itselleen aikaa ja rauhaa palautua elämän kuormituksista. On tärkeää kyetä huomaamaan ne asiat, jotka ovat hyvin.

”On hyvä muistaa, että kaikki palautuvat omalla yksilöllisellä tavallaan. Arvokasta palautumista voi yhtä hyvin olla kirjan lukeminen, leipominen, triathlonille treenaaminen kuin pihatöiden tekokin. Tärkeintä on löytää itselle toimivin tapa höllätä”, Turunen muistuttaa.

Monia helpotuskeinoja

Stressiä voi lievittää monenlaisilla tavoilla. Monet suomalaiset esimerkiksi rentoutuvat ja lievittävät stressiä luonnossa oleskelemalla, nukkumalla, liikunnalla ja seksillä.

Liikunta sekä vapaa-ajan harrastukset ovat tutkitusti oivia tapoja helpottaa stressiä. Yhdessä tutkimuksessa todettiin juoksemisen auttavan kroonisen stressin vaikutuksiin ja toisessa tutkimuksessa ilmeni, että vapaa-ajan harrastukset vähentävät stressiä yhtä hyvin kuin kuntoilu.

Jos kaipaat vinkkejä ja ideoita, miten helpottaa stressiä, löydät niitä myös näistä artikkeleista: 101 tapaa helpottaa stressiä, 16 hyvin yksinkertaista tapaa lievittää stressiä sekä 5 itsehoitokeinoa, joilla vähennät stressiä.

Terveystalo muistuttaa, että kaiken tasoisia mielen hyvinvoinnin haasteita voidaan tehokkaasti hoitaa ja mielen hyvinvointia tukevia taitoja voidaan vahvistaa myös ennalta. Murheiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan apua on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.