Ahdistaako epävarma maailmantilanne? Näin voit tuoda turvaa itsellesi ja läheisillesi epävarmuuden keskellä

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on syventänyt koronapandemian pitkittämää epävarmuutta ja tuonut uudenlaisia turvattomuuden tunteita arkeen.

Ihmiset reagoivat monin tavoin epävarman maailmantilanteen lisäämään turvattomuuteen, ja kaikki eivät ole samalla viivalla yrittäessään selviytyä uhkaavassa ympäristössä. Tähän voivat vaikuttaa aikaisemmat turvattomuuden kokemukset, jotka aktivoituvat vaaran tunteen tullessa lähelle, kertoo Terveystalo.

Jokainen kokee ja käsittelee rauhan rikkoutumista yksilöllisesti. Psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltosen mukaan ihmiset ovat niin erilaisia, ettei pitäisi verrata tai arvottaa onko toisen reaktio oikeutetumpi kuin oma.

”Pitää yrittää ymmärtää, että emme voi tietää mitä toinen on käynyt aiemmin läpi. On mahdotonta tietää ulkoapäin kaikkea, mitä ihminen on kokenut – tai miksi on tai ei ole haavoittuva juuri tässä tilanteessa”, Peltonen sanoo uusimmassa Psykopodiaa-podcastin jaksossa.

Terveystalon mukaan kaikki tekevät tällä hetkellä parhaansa selviytyäkseen arjesta huolen keskellä ja siksi muihin ihmisiin on hyvä suhtautua lempeydellä. Vaikeina aikoina yhteys toisiin ihmisiin on voimavara ja inhimillisillä kohtaamisella voi olla valtava merkitys; Peltonen korostaa, että voimakkain toivon viesti löytyy jokaisesta arkipäivän kohtaamisesta.

Peltonen nostaa kuulluksi tulemisen tärkeyden ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos ihminen haluaa jakaa vaikeita kokemuksiaan, on vastaanottajan rooli suuri, sillä se voi vaikuttaa myöhempiin käsityksiin siitä, löytääkö vuorovaikutuksessa turvan toisesta ihmisestä.

Vaali ensin omaa rauhaa

Terveystalo muistuttaa, että toisen tukeminen vaatii omia voimavaroja, joita jokaisen hyvä priorisoida. Omaa rauhaa on vaalittava ensin, jotta rauhaa voi tuoda ympärilleen.

Tukena oleminen vaatii omaa kykyä tunnesäätelyyn, jota voi harjoitella.

”Rauhoitetaan ensin itsemme, pidetään itsestämme huolta ja opitaan sitä kautta tuntemaan ja säätelemään omia tunnetiloja. Sanoitetaan myös niitä tarinoita, miten on selvitty”, Psykopodiaa-podcastissa Peltosen kanssa vieraillut Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen ehdottaa.

Peltosen mukaan mielikuva omasta itsestään pystyvänä hahmona tutkitusti ennustaa hyvää selviytymistä. Tätä voi harjoittaa miettimällä, mitä on tehnyt selviytymisen eteen auttaakseen itseään tai muita.

Terveystalon mukaan keinot voivat olla asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää ja rauhoittavat, kuten halkojen hakkaaminen tai piirtäminen.

Viisi vinkkiä

Turunen ja Peltonen ovat jakaneet viisi ajatusta, miten palauttaa turva, kun se on uhattuna. Ne ovat:

• Tarjoa toiselle kuulluksi tulemisen kokemus ja toisaalta voit itse kertoa ajatuksistasi. Tukeutukaa toisiinne.

• Vaali kosketusta arjessa. Kosketus, halaaminen ja silittäminen aktivoivat oksitosiinin eritystä, joka auttaa kehoa rauhoittumaan.

• Rauhoita itseäsi toiminnallisuuden kautta. Palauta mieleen minkälainen tekeminen on auttanut aiemmin, kuten soitto ystävälle.

• Muista, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät maailman tilanteen eteen. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja läheisistä ihmisistä ympärillä.

• Älä pelkää hakea apua.

Turunen haluaa muistuttaa, että on tärkeää tunnistaa avun tarve ja hakea apua erityisesti silloin, jos traumaattinen kokemus tai huoli kaventaa toimintakykyä ja elämänlaatu kärsii.

”Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin”, Turunen summaa.

Peltonen ja Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen pohtivat ratkaisuja turvattomuuden tunteisiin ja traumoihin Psykopodiaa-podcastin jaksossa, jonka löydät täältä. Podcastia emännöi Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti Nina Lyytinen.