Tärkeä taito uhkaa jäädä nykyajan lapsilta oppimatta – tässä moni vanhempi tekee virheen

Omassa lapsuudessasi olet luultavasti ollut monta kertaa tylsistynyt. Eikä siitä yleensä tehty mitään suurta numeroa. Vanhemmat saattoivat ehdottaa ulos lähtemistä, piirtämistä tai leikkimistä, mutta sen jälkeen vastuu tekemisen keksimisestä jäi lapselle itselleen.

Nykyään tilanne on usein hieman erilainen. Kun lapsi sanoo tylsistyneensä, ensimmäinen ajatus voi olla, että asialle pitää tehdä heti jotain. Monessa perheessä ratkaisu löytyy nopeasti puhelimesta, tabletista tai televisiosta.

Mutta onko tylsyys oikeasti niin paha asia kuin helposti ajattelemme?

Osaatko itse olla tekemättä mitään?

Jos olet rehellinen itsellesi, osaatko sinä tylsistyä?

Vai kaivatko heti puhelimen esiin, kun odotat bussia, seisot kaupan kassajonossa tai istut hetken yksin kotona? Monelle aikuisellekin hiljaiset hetket ovat nykyään harvinaisia.

Siksi ei ole kovin yllättävää, että myös lasten on vaikea sietää tylsyyttä. Jos aivot ovat tottuneet jatkuviin virikkeisiin, pienikin tyhjä hetki voi tuntua epämukavalta.

Tylsyys ei ole vihollinen

Psykologien mukaan tylsyys ei ole asia, jota pitäisi vältellä viimeiseen asti. Päinvastoin, välillä on hyvä, ettei huomio ole koko ajan kiinnittynyt johonkin kiinnostavaan.

Kun lapsella ei ole valmista tekemistä tarjolla, hän joutuu pysähtymään hetkeksi ja miettimään itse, mitä voisi tehdä seuraavaksi. Juuri silloin mielikuvitus alkaa usein tehdä töitä.

Moni vanhempi tunnistaa tilanteen. Ensin lapsi valittaa, ettei ole mitään tekemistä. Hetkeä myöhemmin olohuoneessa rakennetaan majaa, piirretään sarjakuvia tai keksitään kokonaan uusi leikki.

Kaiken tylsyyden taustalla ei ole tylsyys

Joskus lapsi sanoo olevansa tylsistynyt, vaikka kyse on jostain aivan muusta.

Taustalla voi olla väsymys, nälkä tai yksinkertaisesti se, että lapsi kaipaa vanhemman seuraa. Siksi kannattaa hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsi oikeastaan tarvitsee.

Ehkä hän ei kaipaakaan lisää tekemistä vaan yhteistä hetkeä.

Vanhemman ei tarvitse olla ohjelmatoimisto

Moni vanhempi kantaa huolta siitä, että lapsella pitäisi olla jatkuvasti jotain mielekästä tekemistä. Todellisuudessa lapsi ei tarvitse koko ajan valmiiksi suunniteltua ohjelmaa.

Jos lapsi valittaa tylsyyttä, voit kysyä esimerkiksi:

Mitä sinä itse haluaisit tehdä?
Millainen leikki olisi kivaa?
Voisitko rakentaa tai keksiä jotain uutta?

Usein pieni ohjaus riittää. Sen jälkeen lapsi löytää tekemistä ihan itse.

Luovuus tarvitsee joskus tyhjää tilaa

Parhaat ideat eivät aina synny silloin, kun ympärillä on jatkuvasti viihdettä ja virikkeitä. Joskus ne syntyvät juuri silloin, kun ei ole mitään erityistä tekemistä.

Siksi tylsyyttä ei tarvitse pelätä eikä poistaa heti. Se voi olla tärkeä taito, jonka avulla lapsi oppii käyttämään mielikuvitustaan, ratkaisemaan ongelmia ja viihtymään myös omissa ajatuksissaan.

Ja ehkä meidän aikuistenkin kannattaisi välillä harjoitella samaa.

Lähde: Vau.fi