Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen.

Omista huolista ja murheista puhuminen on välillä haastavaa; oikeita sanoja ei välttämättä löydy tai tuntuu siltä, ettei tuntemuksia halua jakaa läheiselle tai lääkärille laisinkaan. Jos sanallinen ilmaisu takeltelee, voi tunteita kuvata myös musiikilla, osoittaa tuore musiikkiterapian väitöskirja.

Musiikkiterapiassa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä. Nerdinga Snapen tekemä väitöstutkimus on tästä hyvä esimerkki.

Yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa tarkastellut Snape pyysi tutkimuksessaan henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa musiikillista koulutusta, soittamaan pianolla spontaanisti musiikkia.

”Vertaillessani masentuneiden ihmisten tuottamaa musiikkia ei-masentuneiden ihmisten musiikkiin huomasin, että masentuneilla ihmisillä oli tapana soittaa matalampia ja tummempia säveliä vakaammassa ja itseään toistavammassa rytmissä”, Snape kertoo.

”Siinä, missä vauvat kommunikoivat huoltajilleen ilostaan ja surustaan kikattamalla tai itkemällä, säilyy myös aikuisilla kyky käyttää ääntä tunteidensa ilmaisussa”, hän kuvaa.

Hyötyä tutkijoille ja musiikkiterapeuteille

Musiikkiterapiassa tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa Snapen mukaan asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi.

Väitöskirjassa Snape esittää suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapiassa sekä vertailee eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla, eli aineistojen yhdistämisellä, on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.

”Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä musiikkiterapian tutkijoille ja harjoittajille, sillä se auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen”, Snape summaa.

Nerdinga Snapen musiikkiterapian väitöskirjan tarkastustilaisuus on Jyväskylän yliopistolla 18. tammikuuta. Väitöskirja on julkaistu JYU Dissertations -verkkojulkaisusarjassa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.

Aiheet Hyvinvointi Hyvinvointi Kotimaa Kotimaa Masennus Masennus Mielenterveys Mieli Musiikki Surullisuus Terveys Tunteet Tunteet Tutkimus Tutkimustieto Uutiset Uutiset Väitöstutkimus Väsymys