Suomalaiset naiset syövät terveellisemmin kuin miehet – aikuisten ruokavalio kuitenkin kaukana suositellusta

Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan.

Monen suomalaisen ruokavalio ei ole ravitsemussuositusten mukainen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään liian paljon, kun taas kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän ja viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja.

Tutkimuksen mukaan miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yheä enemmän toisistaan. Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet, sillä naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio, mutta parantamisen varaa on naisillakin.

Suositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä, mutta miehistä vain 14 prosenttia syö suositusten mukaisesti. Naisista tämän suosituksen mukaan syö 22 prosenttia.

Suurempi ero on havaittavissa punaisen sekä prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, makkaroiden ja nakkien kohdalla. Suositusten mukaan niitä pitäisi käyttää enintään 500 grammaa viikossa, mutta miehistä 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia ylittää tämän suosituksen.

THL:n tutkimuksen mukaan miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavaliossa sen sijaan on miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E- ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia sekä magnesiumia.

Tutkimuksessa selvisi, että väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa ja peräti 95 prosenttia saa liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, jonka saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän eneriasta. Tilannetta voi korjata korvaamalla tyydyttynyttä rasvaa tyydyttymättömällä rasvalla, jota on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa.

Väestöstä 70 prosenttia saa liian vähän hiilihydraatteja sekä kuitua. Proteiinin saanti sen sijaan on pääosin riitävää tai runsasta ja siitä yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista.

”On aika kohdistaa huomio erityisesti elintarvikevalintoihin ruokavalion hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin laadun korjaamiseksi. Kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita tulisi syödä riittävästi. Punaisen ja prosessoidun lihan sijaan voi valita kalaa, vaaleaa lihaa tai palkokasveja. Annoskoon tulisi olla kullakin aterialla sopiva”, muistuttaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:n tiedotteessa.

Vitamiinien saannissa sen sijaan on parannettavaa, sillä viidesosa aikuisista saa ruoasta A- ja D-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia, eli B1-vitamiinia, keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna liian vähän. Lisäksi noin joka viides mies saa ruoastaan liian vähän C-vitamiinia ja riboflaviinia, eli B2-vitamiinia.

”Ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Tämä on osin tarpeetonta, koska monet ravintolisiä käyttävät saavat jo syömästään ruoasta vähintään yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ne, jotka eivät käytä lisiä. Ensisijaiseksi ravintoaineiden lähteeksi suositellaan monipuolista ruokaa”, kertoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta tiedotteessa.

Suolaa saa liikaa suurin osa aikuisista (yhdeksän kymmenestä), mutta jodin saanti on riittävää valtaosalla. Tutkimuksen mukaan aikuiset suomalaiset syövät tai juovat keskimäärin seitsemän kertaa päivässä ja lähes kaikki aikuiset syövät aamupalan.

Tiedot selviävät FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia. Tutkimus toteutettiin osana kansallista FinTerveys-väestötutkimusta.