Satoja euroja: Näin paljon nelihenkinen perhe tarvitsee rahaa ruokaan kuukaudessa

Uudessa Turun yliopiston viitebudjettihankkeessa laskettiin, minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän 2020-luvun Suomessa.

Nelihenkinen perhe, jossa on 10- ja 14-vuotiaat lapset, tarvitsee kuukaudessa ruokaostoksiin 889 euroa. Tämä selviää Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa laskettiin viitteelliset ruokabudjetit erikokoisille kotitalouksille.

Tutkimuksen mukaan yksin asuva 45-vuotias nainen tarvitsee selvästi vähemmän, 239 euroa. 65-vuotias nainen puolestaan tarvitsee tutkimuksen mukaan 217 euroa kuukaudessa ruokaan.

Ruoan viitebudjetin laskemista varten tutkimuksessa laadittiin viikon mittainen esimerkkiruokalista, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia. Ruokalistan laatimisen jälkeen 18-74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta kartoitettiin kyselyllä.

”Tässä ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille”, projektitutkija Anna Grahn Turun yliopistosta kertoo.

”Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita”, hän jatkaa.

Ihmisarvoisen elämän ruokakori

Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Ruokakorin ruoka-aineiden ja keittiötarvikkeiden hinnat kerättiin marraskuun 2021 aikana, ja hintojen keruussa huomioitiin alueellinen vaihtelu.

Ruokakorilaskelmat laadittiin 12 hypoteettiselle kotitaloudelle, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista ja aikuisista. Laskelmissa on huomioitu kunkin kotitalouden jäsenen iästä ja sukupuolesta riippuvat ruokakulut sekä kotitalouskohtaiset keittiötarvikkeiden keskimääräiset kuukausitasoiset kulut.

Grahnin mukaan viitebudjetit ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä esimerkkilaskelmia siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ihmisarvoiseen elämään. Viitebudjetit koostuvat eri hyödykekoreista, jotka ovat oleellisia ihmisarvoisen elämän mahdollistavan elintason saavuttamisessa.

Turun yliopiston mukaan ihmisarvoisella elämällä tarkoitetaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallisuuteen, ei pelkästään selviytymistä tai hengissä pysymistä. Viitebudjettilaskelmia voidaan hyödyntää muun muassa perusturvan riittävyyden arvioinnissa, köyhyyden mittaamisessa sekä talous- ja velkaneuvonnassa.

Hinnat muuttuneet ennakoimattomasti tutkimusaikana

Nyt julkaistu raportti perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Lisäksi siinä muun muassa oletetaan, että kotitalouksien jäsenet ovat terveitä, omatoimisia ja osaavat ylläpitää terveyttään.

”Tulevissa viitebudjeteissa tulisi pyrkiä tarkastelemaan sitä, mikä ruokakorin hintalappu on esimerkiksi erityisruokavaliota noudattavilla. Lisäksi ruokakorin sisällössä ja hinnoittelussa tulisi jatkossa huomioida nykyistä vielä paremmin ruoan ympäristövaikutukset sekä kestävä kehitys”, Grahn toteaa.

Grahn myös huomauttaa, että hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen.

”Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä. Jatkossa onkin syytä kehittää tapoja, joilla ruokakoriin sisältyvien hyödykkeiden hinnat seuraavat ruoan hintakehitystä reaaliaikaisemmin”, projektitutkija sanoo.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä. Alla tutkimuksen tuloksia taulukkomuodossa:

Kuva: Ruokakustannukset hypoteettisille lapsettomille kotitalouksille: yksin asuvat ja pariskunta, e/kk. Kuva Turun yliopisto

Kuva: Ruokakustannukset hypoteettisille kotitalouksille, joissa on lapsia, e/kk. Kuva Turun yliopisto

Turun yliopiston mukaan ruokakorien sisällön määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa, kansallisia ravitsemussuosituksia sekä kuultiin kansalaisten näkemyksiä väestökyselyn avulla. Lisäksi viitebudjettien laadinnassa hyödynnettiin eurooppalaisissa yhteishankkeissa laadittuja viitebudjetteja sekä Suomessa aikaisemmin laadittuja viitebudjettilaskelmia.