Saitko positiivisen tuloksen koronatestistä? Näin selvität, onko sinulla kohonnut riski saada veritulppa

Koronavirustartunnan saaneella voi olla kohonnut riski verisuonitukoksille, eli veritulpille.

Jos olet saanut positiivisen tuloksen koronatestistä, voit tehdä internetissä arvion, joka kertoo, onko sinulla suurentunut riski saada verisuonitukos. Vaihtoehtoja on kaksi: neljällä eri alueella voi käyttää Koronatietoni.fi-palvelua ja toinen vaihtoehto on käydä läpi HUSin sivuilla olevat kysymykset.

Koronatietoni.fi-palvelua voivat käyttää HUSin, Kymsoten, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eksoten alueilla asuvat henkilöt. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella ja palvelusta tiedot tallentuvat ja siirtyvät kotikunnan tartunnanjäljitykseen.

HUSin mukaan jos arvion perusteella oma riski verisuonitukokselle on koholla, täytyy aina ottaa puhelimitse yhteys kotikunnan verkkosivuilta löytyvään neuvontapuhelimeen mahdollisen hepariinilääkityksen aloitusta varten. Terveyskirjaston mukaan hepariinilla ehkäistään ja hoidetaan verisuonitukoksia sekä estetään tilanteen paheneminen.

Jos olet tehnyt kotitestin, josta sait positiivisen tuloksen, ja verkossa tekemäsi arvion mukaan tukosriskisi on koholla, on silloin hyvä varmistaa positiivinen tulos laboratoriotestillä.

Monia riskitekijöitä

HUSin sivuilla tehtävän arvion mukaan jos koronaoireesi ovat lieviä, ei tukoksen estolääkitykselle ole tarvetta. Jos taas sinulla on kuumetta yli 37,5 astetta, yskää tai hengenahdistusta tai olet raskaana tai olet alle 6 viikkoa sitten synnyttänyt tai sinulle on tehty keisarileikkaus, on tukosriskiarviota syytä jatkaa.

Tukosriskiä lisäävät merkittävästi muun muassa aiemmin sairastetut tukokset ja tukosalttisutila (esim. geenivirheet). Myös syöpä ja suuri leikkaus alle kuukauden sisään ovat merkittäviä riskitekijöitä.

Lievemmin riskiä lisäävät muun muassa yli 60 vuoden ikä, yli 30 oleva painoindeksi, sydän- tai verisuonisairaus, diabetes, rasvamaksa. E-pillereiden käyttö ja tupakointi lisäävät myös riskiä.

Jos arviossa sinulla on vähintään yksi merkittävä riskitekijä tai vähintään kolme lievempää riskitekijää tai olet 60-vuotias tai vanhempi ja olet ollut vuodelevossa pääosin yli 3 vuorokautta, ota yhteyttä kotikuntasi neuvontapuhelimeen. HUSin mukaan vaikka riskitekijöitä olisi, ei estolääkitystä välttämättä tarvita ja tarkemmat ohjeet saat kotikuntasi neuvonnasta.

Näin ehkäiset tukoksia

Juo riittävästi (2–2,5 litraa) nestettä vuorokaudessa
Käytä laskimoiden vajaatoiminnan hoitosukkaa tai ns. lentosukkaa, jos sinulla on sellaiset
Jos olet vuodepotilaana, pyri kuitenkin jaloittelemaan toistuvasti, vaihda asentoa, liikuta jalkoja, ja vältä unilääkkeitä
Huolehdi siitä, että otat sinulle määrätyt veren hyytymistä estävät, verenpaine-, diabetes- ja kolesterolilääkkeesi ohjeen mukaan siinäkin tapauksessa, että sinulle määrätään muita lääkkeitä

Jos sinulle tulee verisuonitukoksen oireita, ole heti yhteydessä terveydenhuoltoon. Veritulpan oireita ovat muun muassa alaraaja-, yläraaja- tai rintakipu tai hengenahdistus, voimistuva päänsärky, toispuoleisia oireita tai vatsakipu.