Nukutko nykyään huonommin kuin ennen? Asiantuntijan selitys pistää miettimään

Muistatko vielä ajan, jolloin nukahdit illalla melkein saman tien ja heräsit vasta aamulla? Nyt nukahtaminen saattaa kestää, uni tuntua kevyemmältä tai silmät aueta keskellä yötä ilman selvää syytä.

Helposti tulee ajatelleeksi, että iän myötä unelle vain tapahtuu jotain. Tai ehkä elimistö ei enää tuota samalla tavalla melatoniinia kuin ennen.

Unen asiantuntija ja unineuvoja Kalmár Szandin mukaan selitys ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Melatoniinilla on tärkeä tehtävä unirytmin säätelyssä ja sen tuotanto muuttuu iän myötä, mutta yksin se ei ratkaise sitä, miten hyvin yönsä nukkuu.

Melatoniini ei varsinaisesti nukuta

Melatoniinista puhutaan usein unihormonina, mikä voi antaa sen toiminnasta hieman väärän kuvan.

Kyse ei ole aineesta, joka sammuttaisi ihmisen illalla. Sen tehtävänä on pikemminkin viestiä elimistölle, että päivä on vaihtumassa yöksi ja levon aika lähestyy.

Melatoniinin tuotanto reagoi valoon. Pimeässä sen määrä kasvaa, kun taas valo vähentää sitä. Näin se on mukana tahdistamassa elimistön vuorokausirytmiä.

Hyvät melatoniinitasot eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyviä yöunia.

Päivällä tekemäsi asiat seuraavat mukana sänkyyn

Siinä piilee yksi selitys sille, miksi uni voi aikuisena tuntua erilaiselta kuin joskus aikaisemmin.

Nukkumiseen vaikuttaa kokonainen joukko asioita. Kalmár nostaa melatoniinin rinnalle esimerkiksi sisäisen vuorokausirytmin, päivän aikana kertyvän unentarpeen, stressin, valolle altistumisen, elämäntavat ja päivittäiset rutiinit.

Jos kahvia tulee juotua myöhään, puhelinta selattua pitkälle iltaan tai päivät kuluvat kovassa stressissä, keho ei välttämättä rauhoitu uneen, vaikka melatoniinin tuotannossa ei olisi ongelmaa.

Uni onkin monella tavalla seurausta siitä, mitä valveilla ollessa tapahtuu.

Ilta ei ole keholle enää yhtä rahoittava kuin ennen

Myös ympäristömme on muuttunut.

Pimeän tultua emme suinkaan vietä iltaa pimeydessä. Kotona palavat valot, televisio on päällä ja puhelimen tai tietokoneen näyttö saattaa olla kasvojen edessä vielä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Keholle tämä voi tehdä päivän ja yön välisestä rajasta epäselvemmän.

Jo tavallinen sisävalaistus voi siirtää melatoniinin erittymistä myöhemmäksi. Myös puhelimen, television ja tietokoneen näytöt voivat hankaloittaa nukahtamista.

Näytön sävyn muuttaminen lämpimämmäksi tai sinisen valon suodattaminen voi vähentää vaikutusta, mutta asiantuntijan mukaan se ei poista sitä kokonaan.

Huonoa unta ei siis voi selittää yhdellä hormonilla

Jos nukut nyt huonommin kuin muutama vuosi sitten, syytä ei kannata etsiä automaattisesti pelkästä melatoniinista.

Iän mukana tapahtuvilla muutoksilla voi olla osuutensa, mutta samalla kannattaa katsoa omaa arkea kokonaisuutena. Stressi, epäsäännölliset päivät, iltavalaistus, ruutujen käyttö ja muut päivittäiset tavat voivat kaikki vaikuttaa siihen, millaiseksi yö lopulta muodostuu.

Ehkä olennaisin kysymys ei siis olekaan vain se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun menet sänkyyn. Kannattaa miettiä myös, mitä teit sitä edeltävien tuntien aikana.

Lähde: Glamour