Lapsiperheen arki voi toisinaan olla kiireistä ja stressaavaa. Stressi ei ole haitallista, mutta pitkään jatkunut stressitila voi tuoda lapsellekin erilaisia oireita, joihin vanhemman on syytä reagoida.

Lapsiperheen päivät ovat usein täynnä menoa. Mehiläisen perheterapeutti ja sosiaalipsykologi Riina Suhonen muistuttaa, että esikoulu- ja alakouluikäisellä lapsella on hyvä olla viikossa ainakin kaksi päivää, jolloin ei olisi kiirettä ja harrastuksia.

”Arki on nykyään jotenkin hullunkurista. Työelämä on kiireistä ja yhteiskunnan odotukset heijastuvat sekä aikuisiin että lapsiin – perheissä on tapana änkeä monia asioita hoidettavaksi saman päivän aikana. Minuuttiaikataulu saa sekä aikuisen että lapsen stressihormonin hyrräämään tauotta”, Suhonen arvioi.

Sen lisäksi, että vanhemmat huolehtivat lapsen riittävästä unesta ja liikunnasta sekä terveellisestä ja monipuolisesta ravinnosta, perheterapeutti antaa helpon ohjeen kaikille vanhemmille kiireisen arjen keskelle.

”Ne perheet, joissa kiire on hallinnassa ja homma toimii, on yksi säännönmukaisuus: heillä on yhteisen aterian yhteydessä tai iltaisin esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa aikaa jutella lapsen kanssa päivän asioista ja tapahtumista”, Suhonen sanoo Mehiläisen tiedotteessa.

”Vaikka pitkän päivän jälkeen aikuinenkin voi olla väsynyt, on tärkeä olla lapselle läsnä vaikka sen pienen iltahetken. Se hetki voi olla lapselle kaikkein merkityksellisin, hän muistuttaa.

Lapsi voi oireilla fyysisesti ja psyykkisesti

Kiire on fyysisesti, mutta myös psyykkisesti huono asia. Levottoman ihmisen on esimerkiksi vaikea rauhoittua kokonaisvaltaisesti.

Lisäksi esimerkiksi suolistovaivat ja erilaiset säryt ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti kiireisen elämänrytmin myötä. Mehiläisen tiedotteen mukaan nämä ovat selviä stressireaktioita kehossa.

”Lapsen temperamentti ja luonne vaikuttavat siihen, miten he reagoivat stressiin. Myös eri ikäiset lapset oireilevat eri tavoin”, Suhonen huomauttaa.

”Tyypillisesti kiire ja stressi näyttäytyvät alakouluikäisellä mahakipuna ja pääkipuna. Yläkouluikäisillä on lisäksi psykosomaattisia oireita eli selittämättömiä fyysisiä oireita. Tällaisia oireita voivat olla muun muassa väsymys, vatsan oireilu, pahoinvointi sekä huimaus”, hän kertoo.

Toimi heti, jos huoli lapsen jaksamisesta herää

Vanhemmat, opettajat, valmentajat sekä koulun terveydenhoitajat ovat avainasemassa lapsen arjessa. Aloite ja huoli lähtee usein aikuiselta.

”Silloin, kun huoli lapsen hyvinvoinnista herää, on syytä toimia heti. Lapsen ja nuoren luokse voi mennä kysymään, miten hänellä menee. Aikuisen rooli tässä on tehdä aloite ja kertoa, että on huolissaan. Tämä suhde on tärkeä rakentaa lapsen kanssa”, Suhonen sanoo.

Jos huoli lapsen fyysisestä tai psyykkisestä hyvinvoinnista herää, vanhemman kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluihin koulussa (psykologi, kuraattori) tai omalle terveysasemalle tai poliklinikalle.

Voit helpottaa lapsen stressiä muun muassa näillä tavoilla:

  • säännönmukainen elämä
  • kaksi päivää viikossa ilman kiireitä
  • yhteinen läsnäolon hetki vanhempien kanssa joka päivä
  • seuraa fyysisiä oireita – ovatko merkki kiireisestä elämästä?
  • ole aloitteellinen aikuinen omille ja lähipiirisi lapsille

Kommentit

Kommenttia