Tutkimuksen mukaan kunto on tärkeämpi suojaava tekijä kuin esimerkiksi kehon rasvan määrä.

Kun on kyse sydänterveydestä ja siitä huolehtimisesta, puhutaan usein ruokavalion ja liikunnan merkityksestä. Oululaisen tutkimuksen mukaan fyysinen kunto on kuitenkin tärkeämpi sydän suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi.

”Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen”, tiedotteessa todetaan.

Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa sydänterveys määritettiin sydämeen kohdistuvan autonomisen eli tahdosta riippumattoman säätelyn mittauksilla. Autonominen hermosto vastaa sydämen toiminnan säätelystä tilanteen edellyttämälle tasolle.

Levossa autonominen hermosto rauhoittaa sydämen toimintaa ja ylläpitää myös sydänlihaksen sähköistä tasapainoa sekä suojaa vakavilta rytmihäiriöiltä, kun taas fyysisessä kuormituksessa se kiihdyttää sydämen rytmiä ja mahdollistaa hapen ja energian saannin työtätekeville lihaksille.

Poikkeavan autonomisen hermoston toiminnan merkkejä ovat tiedotteen mukaan korkea leposyke, vähäinen sykevaihtelu sek hidas sykkeen palautuminen fyysisestä kuormituksesta.

Tiedotteen mukaan julkaisu pohjautuu laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 –tutkimukseen, jossa 3144 keski-ikäiselle henkilölle tehtiin sydämen autonomisen säätelyn tutkimus, kestävyyskuntotesti, fyysisen aktiivisuuden mittaus kahden viikon ajalta sekä kehonkoostumusmittaus.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston, ODL Liikuntaklinikan, Oulun yliopistollisen sairaalan, LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Imperial College London -yliopiston yhteistyönä.

Voit tutustua oululaistutkimukseen tarkemmin täällä.

Kommentit

Kommenttia