Vaivaako ummetus raskausaikana? Sinulla on paljon kohtalotovereita

Ummetus yleistyy iän myötä ja sitä koetaan usein myös raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen.

Ummetus on naisilla raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen 2–3 kertaa yleisempää kuin muulloin, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa todetaan, että raskaana olevilla ummetusta esiintyy 44 prosentilla keskiraskaudessa ja 36 prosentilla loppuraskaudessa.

Heti normaalin synnytyksen jälkeen esiintyvyys kasvaa 47 prosenttiin ja sektiolla synnyttäneistä peräti 57 prosentilla on suolen toiminnan ongelmia ja ummetusta.

”Ummetus on raskauden aikana yleisempää niillä, joilla on ollut ummetusta jo ennen raskautta tai mahdollisen edellisen raskauden aikana”, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, lääketieteen lisensiaatti Moona Kuronen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Tutkijoiden mukaan luvut ovat yllättävän korkeita ja kertovat siitä, että suolisto-oireiden ehkäisyyn olisi hyvä puuttua jo varhain neuvolakäynneillä, sillä oireilla on vaikutusta sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Hankala ummetus lisää peräpukamien, virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyyden ja lantionpohjan laskeumien riskiä.

Liikunnalla ja monipuolisella ruoalla ummetusta vastaan

Ummetus on yleinen suolen toiminnan häiriö, jonka riskiä lisää muun muassa vähäkuituinen ruokavalio. Ummetus yleistyy iän myötä ja on naisilla tavallisempaa kuin miehillä.

Raskauden aikana istukan tuottamat hormonit hidastavat suolen toimintaa ja kasvava kohtu haittaa suolen normaalia tyhjenemistä. Lisäksi nesteen imeytyminen suolistosta muuttuu raskauden aikana.

”Muita raskaana olevien usein mainitsemia suolisto-oireita ovatkin janon ja paineen tunne sekä ilmavaivat”, Kuronen kommentoi.

Päivittäinen liikunta, monipuolinen, kuitua sisältävä ruokavalio sekä riittävä nesteen juominen ovat tärkeimpiä tekijöitä, joilla ummetusta voidaan estää. Ummetuksen hoitoon tarvitaan toisinaan myös ulostuslääkkeitä, jos elintapojen korjaaminen ei auta.

Pian liikkeelle synnytyksen jälkeen

Kuten tutkimuksessa ilmeni, ummetus lisääntyy heti synnytyksen jälkeen. Itä-Suomen yliopiston mukaan syitä tähän voivat olla esimerkiksi liikunnan vähäisyys sekä riittämätön nesteen nauttiminen synnytyksen jälkeen.

Jos lantionpohjan lihakset vaurioituvat alatiesynnytyksessä, voi se johtaa suolen toiminnan ongelmiin. Samoin voi vaikuttaa myös leikkaushaavan kivut keisarileikkauksen jälkeen.

Kurosen mukaan ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen kivun hoidosta on huolehdittava niin, että liikkuminen onnistuu mahdollisimman pian – on sitten synnytetty alateitse tai keisarileikkauksella.

”Kivut eivät saa estää suolen tyhjentämistä, ja käytettyjen kipulääkkeiden tulisi hidastaa suolen toimintaa mahdollisimman vähän”, hän sanoo.

Kuukaudessa helpottaa

Ummetuksesta raskausaikana kärsiviä voi lohduttaa kuitenkin se, että tutkimuksen mukaan suolen toiminta palautuu yllättävän nopeasti synnytyksen jälkeen. Kun alateitse ja keisarileikkauksella synnyttäneet naiset arvioivat oireitaan kuukauden kuluttua synnytyksestä, ummetusta ilmeni jopa vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Tutkimuksen mukaan muut suolisto-oireet olivat edelleen yleisiä, sillä janon tunnetta, ilmavaivoja ja vatsakipuja esiintyi 68–82 prosentilla hiljattain synnyttäneistä. Tämä oli hieman enemmän kuin vertailuryhmässä.

”Ummetuksen yleisyyttä raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen on tutkittu vähän. Tutkimuksemme tulokset osoittavat sen, että ummetus ja suolisto-oireet ovat huomattavan yleisiä”, sanoo dosentti Hannu Kokki.

”Ummetuksen ja suolisto-oireiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja neuvontaan raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen kannattaakin panostaa”, hän lisää.

Kokin tutkimusryhmässä tehtävässä väitöstutkimuksessa selvitetään ummetuksen esiintyvyyttä ja muita suolisto-oireita yli tuhannella hedelmällisessä iässä olevalla naisella. Ryhmä julkaisi International Journal of Obstetrics & Gynaecology (BJOG) -lehdessä artikkelin, jossa kuvataan ummetuksen esiintyvyyttä keski- ja loppuraskaudessa sekä heti alatie- ja keisarileikkaussynnytysten jälkeen, ja vertailun kohteena oli 200 ei-raskaana olevaa naista.