Nanohiukkashoito voisi johtaa keliakian paranemiseen.

Keliakiaan on kehitetty ja testattu siedätyshoitoa Helsingin yliopistossa. Lääkäritutkija ja immunologi Tobias Freitag on kehittänyt ja testannut yhdessä teollisuuden kanssa gliadiinia sisältävien nanohiukkasten vaikutusta immuunijärjestelmän uudelleenohjaamiseen ja sen myötä keliakin hoitamiseen.

Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy yliherkkyys gluteenille, joka on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien yhteisnimi. Tutkimuksessa käytetty gliadiini on osa vehnän gluteenivalkuaisista.

Tutkimusta tehtiin hiirillä, joiden vereen ruiskutettiin imeytyviä, pallomaisia gliadiinia sisältäviä nanohiukkasia. Tämän myötä gliadiinin aiheuttama T-soluaktivaatio, tulehdus ja kudosvaurio vähenivät merkittävästi, ja lisäksi käsittely gliadiininanohiukkasilla aiheutti sen, että immunologiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui.

”Nämä havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenohjelmoida immuunijärjestelmä keliakiapotilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia”, Freitag toteaa.

Keliaakikot pystyisivät syömään jälleen normaalia ruokaa

Immunologinen toleranssi gluteenille voi hävitä missä iässä tahansa. Kun keliakia puhkeaa, potilas ei enää voi syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ​​ruokia saamatta oireita.

Gluteenin sietokyvyn menetys johtuu immuunijärjestelmän säätelyn epäonnistumisesta, mikä johtaa suolen limakalvon tuhoutumiseen. Ainoa toistaiseksi saatavissa oleva keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Jos keliakiapotilaat voidaan jatkotutkimuksissa siedättää gluteenille, voi nanohiukkashoito johtaa keliakian paranemiseen. Potilaat voivat siten pystyä syömään jälleen normaalia ruokaa ilman haitallisia seurauksia.

Keliakiaa sairastaa Suomessa noin kaksi prosenttia väestöstä. Keliakiapotilailla on tyypillisesti suolistovaivoja, ripulia ja vatsanväänteitä, mutta usein henkilöt ovat oireettomia tai tietämättömiä taudistaan – kaikkia syitä keliakian taustalla ei vielä tunneta.

”Geneettinen alttius taudille on 30–40 prosentilla väestöstä, mutta kaikille tautia ei kehity”, Freitag kertoo.

Nanohiukkasista kenties apua muihinkin autoimmuunisairauksiin

Freitag työskentelee professori Seppo Meren tutkimusryhmässä Helsingin yliopiston Translational Immunology -tutkimusohjelmassa. Projekti toteutettiin Helsingin yliopistossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development –yrityksen kanssa.

Nanohiukkaskonsepti on sittemmin lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle. Tulokset on julkaistu gastroenterologian alan korkeatasoisessa julkaisusarjassa Gastroenterology.

Tulosten perusteella Yhdysvalloissa on tehty alustavat kliiniset tutkimukset keliakiapotilailla. Ne esiteltiin United European Gastroenterology -viikolla 2019 Barcelonassa.

Tulosten mukaan keliakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta aiheuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä. Freitagin mukaan samanlaisia nanohiukkasia voidaan kehittää myös muiden autoimmuunisairauksien kuten diabeteksen, multippeliskleroosin ja narkolepsian hoitoon, mutta edellytyksenä kuitenkin on, että tautia ylläpitävä tekijä tunnetaan.

Voit tutustua tutkimukseen lisää täällä.

Kommentit

Kommenttia