Näin korona on vaikuttanut suomalaisten onnellisuuteen

Korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä, toteavat pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia sekä asenteita tutkineet taloussosiologit.

Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, ilmenee Turun yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta. Samaan aikaan se on kuitenkin kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat, työttömät ja yrittäjät ovat kärsineet voimakkaimmin koronapandemian mukanaan tuomista muutoksista. Eläkeläisten ja työtätekevien kohdalla pandemian hyvinvointia heikentävät vaikutukset ovat olleet vähäisempiä.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan eri ryhmien kokemukset pandemian vaikutuksista ovat odotusten mukaisia, mutta tulokset nostivat esille myös merkittäviä eroja. Turun yliopisto kertoo, että esimerkiksi ikäryhmittäinen tarkastelu ei nosta nuoria erityisen haavoittuvaan asemaan, vaan sen tekee juuri asema opiskelijana.

Sen sijaan yksinäisyyden osalta iällä oli tutkimuksessa selkeä merkitys: alle 25-vuotiaat nousevat esille selkeänä yksinäisyyttä kokevana ryhmänä, mutta tutkijatkin yllättäen yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä yksinäisyyden kokemukset olivat verrattain harvinaisia.

Asiantuntijat päässeet vähimmällä

Opiskelijoiden rinnalla yrittäjät ovat väestöryhmä, jonka kokemukset sekä elämään tyytyväisyydestä, onnellisuudesta, taloudellisesta tilanteesta että tulevaisuuden näkymistä ovat muuttuneet synkemmiksi tutkimusajankohdan aikana. Tutkimusta tehtiin vuoden 2020 huhti- ja marraskuun välillä.

Turun yliopiston mukaan eri ammattialojen välisessä vertailussa pienemmin vaurioin ovat selvinneet etätyömahdollisuuksien ansiosta asiantuntijaryhmässä työskentelevät. Työntekijäammateissa tilannetta ovat huonontaneet irtisanomiset ja lomautukset.

Tutkimuksesta ilmeni, että työntekijöiden kohdalla nousee vahvasti myös esille onnellisuuden kokemusten ja taloudellisten odotusten erisuuntaisuus. Tutkijoiden mukaan syynä saattaa olla koronan mukanaan tuomien kulutusmahdollisuuksien madaltuminen ja sitä kautta taloudellisen tilanteen kohentuminen.

Turun yliopiston taloussosiologien Aki Koivulan, Pekka Räsäsen, Niklas Salmisen, Eetu Marttilan ja Ilkka Koirasen tutkimus Digiajan ensimmäinen pandemia: havaintoja ja tulkintoja Covid-19-kriisistä väestötason seuranta-aineiston perusteella jakautuu viiteen teemakokonaisuuteen. Aineistoina ovat tutkijoiden keräämät poikkileikkaus- ja paneeliaineistot.

”Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten suomalaisten koronaan liittyvät mielipiteet ja kokemukset kehittyivät ensimmäisen koronavuoden aikana. Tarkastelun kohteena ovat monet eri yhteiskunnalliset ilmiöt, joka tekee tutkimuksesta laaja-alaisen. Yhteiskunnallisen kontekstin saamiseksi vertailemme kokemuksia yhdysvaltalaiskokemuksiin. Tutkimuksessa hyödynnetään pitkittäisaineistoa, joita aiemmissa tutkimuksissa ei Suomessa ole juuri käytetty”, Turun yliopistossa taloussosiologian professorina toimiva Räsänen sanoo.

Luottoa asiantuntijoihin ja hallitukseen

Tutkimuksen mukaan merkittävä enemmistö suomalaisista luottaa siihen, että asiantuntijat löytävät ratkaisun koronakriisiin, minkä lisäksi suomalaiset ovat olleet tyytyväisiä myös hallituksen toimintaan, joskin siinä tapahtui laskua vuoden edetessä. Syyksi korkeaan luottamukseen ja tyytyväisyyteen tutkijat arvioivat sen, että Suomessa asiantuntijat ja poliitikot ovat tehneet kriisin alusta asti näkyvää yhteistyötä.

”Suomessa korona pystyttiin myös hoitamaan verrattain hyvin alusta asti eikä tartuntamäärät ole räjähtänyt missään vaiheessa niin paljon, että esimerkiksi sairaaloiden tehohoitopaikat olisivat täyttyneet. Tulokset eivät ole yllättäviä myöskään aikaisemman tutkimuksen valossa: Suomessa on perinteisesti korkea luottamus tieteeseen ja tutkimukseen”, tutkijat kommentoivat.

Turun yliopisto kertoo, että tyytyväisyydellä on kuitenkin selkeä yhteys siihen, mitä medioita ihmiset lukevat. Toimitettuja medioita, kuten sanomalehtiä ja verkkouutisia, lukevat olivat tyytyväisempiä hallituksen toimiin kuin sosiaalisen median käyttäjät.

”Tulostemme perusteella monipuolisesti mediaa kuluttavat ovat voineet epävarmuuden keskellä luottaa siihen, että tilanteesta selvitään asiantuntijoiden johdolla ja he ovat voineet olla myös tyytyväisempiä hallituksen toimintaan”, tutkijat kertovat.

”Viimeaikaiset tutkimukset ovat toisaalta osoittaneet, että kriisin aikainen sosiaalisen median kulutus ja aktiivinen uutisille altistuminen lisäävät psyykkisiä ongelmia ja koronaan liittyvää ahdistusta, he toteavat.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.


Näin saat 20 vapaapeliä

Et tarvitse omaa talletusta

  • Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
  • Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
  • Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.