Tutkimushankkeessa on annettu suosituksia tavoista, miten työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin voisi lisätä.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaolojen, tapaturmien sekä mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä sekä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista, osoittavat tuoreet pohjoismaiset tutkimukset. Tutkimukset ovat osa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) -tutkimushanketta, jossa on ollut mukana myös Työterveyslaitos (TTL).

TTL:n mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät työaikojen joustavuutta, joka voi liittyä työpäivän pituuteen tai työjaksojen aloitus- ja lopetusajankohtiin. Lisäksi taukojen, vapaapäivien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäisemmin ja yksityisasioiden hoito työasioiden lomassa helpottuu.

”Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat hyvä tapa parantaa työoloja olettaen, että useimmissa ammateissa vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ainakin jossakin määrin. Hyötyä on erityisesti naisille, ikääntyville työntekijöille sekä työntekijöille, joilla on alentunut työkyky”, dosentti Constanze Leineweber Tukholman yliopistosta kertoo.

Ruotsalaistutkimuksessa pysyvästi matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ennustivat hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen naisilla, mutta eivät miehillä. Myös tapaturmia sattui enemmän, jos vaikutusmahdollisuudet olivat huonot.

”Sen sijaan hyvät vaikutusmahdollisuudet vähensivät niin mielenterveys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen toimii osittain välittävänä tekijänä hyvien vaikutusmahdollisuuksien ja oireiden vähenemisen välillä”, Leineweber sanoo.

Vähemmän sairauspoissaoloja

TTL:n mukaan ajasta ja paikasta riippumaton työ on yleistynyt viime vuosina, ja koronapandemia on vain vauhdittanut kehitystä. Suomessa säännöllisesti etätyötä tekevien osuus on noussut 16 prosentista 28 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana – jo ennen korona-aikaa.

Työntekijöiden hyvinvointia voi parantaa myös yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla, jolla tarkoitetaan sitä, että työntekijät otetaan mukaan työvuorojen suunnitteluun ja työvuoroista neuvotellaan sekä niitä sovitetaan työntekijöiden kesken. TTL:n mukaan lainsäädäntö, työpaikan toiminta sekä työntekijöiden tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon.

WOW-tutkimushankkeessa tehdyssä kunta-alan seurantatutkimukseen perustuvassa tutkimuksessa (2014–2017) seurattiin sairaalaosastoja, joista osa siirtyi käyttämään yhteisöllistä vuorosuunnittelua. Lyhyet, 1-3 päivän mittaiset sairauspoissaolot vähenivät yhteisöllistä vuorosuunnittelua käyttäneillä osastoilla, kun perinteistä vuorosuunnittelua jatkaneilla sairauspoissaolot lisääntyivät hieman.

”Havaitsimme myös, että sairauspoissaolot vähenivät sitä enemmän, mitä pidempään yhteisöllistä vuorosuunnittelua oli käytetty”, erityisasiantuntija Jarno Turunen TTL:lta kertoo.

”Vaikka muutokset toteutuneissa työvuoropiirteissä olivat varsin vähäisiä, työntekijöiden kokemat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin paranivat merkittävästi”, erikoistutkija Kati Karhula TTL:lta toteaa.

Suosituksia vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen

Tutkimushankkeessa annettiin myös suositukset, miten työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin voisi lisätä. Suositukset ovat:

  • Vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin pitää lisätä. Vaikutusmahdolliset työaikoihin ovat hyödyllinen ja käyttökelpoinen keino edistää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työhön osallistumista.
  • Joustavan työn suositukset tulisi räätälöidä työntekijöiden iän, sukupuolen, työkyvyn ja työn sisällön mukaisesti.
  • Työntekijöille, joilla on erityisen matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, tulisi kohdentaa toimenpiteitä, jotka takaavat vähimmäistasoiset vaikutusmahdollisuudet.

Kerroimme aiemmin, miten WOW-tutkimushankkeessa ilmeni yötyötä sisältävän vuorotyön olevan yhteydessä muun muassa keskenmenoihin ja rintasyöpään. Voit lukea aiheesta lisää täällä.

Löydät kaikki WOW-hankkeen suositukset täältä. Lisätietoa WOW-hankkeesta löydät täältä.