Vähintään puoli vuotta kestänyt imettäminen antaa äideille terveyshyötyjä.

Jos mahdollista, äitien kannattaa imettää vauvojaan, sillä tutkimuksissa imettämisessä on löydetty erilaisia terveyshyötyjä niin äidille kuin vauvalle. Tuorein löydös on paljastanut, että imettämisestä voi olla iloa äidin sydänterveyden kannalta, kertoo The Independent.

American College of Cardiology -yhdistyksen tutkijat ovat selvittäneet, että vähintään kuusi kuukautta vauvojaan imettäneet äidit voivat hyötyä paremmasta tilanteesta sydän- ja verisuonisairauksien suhteen vuosia myöhemmin verrattuna äiteihin, jotka eivät ole koskaan imettäneet vauvojaan.

Verenpaineella on kuitenkin roolinsa hyötyjen suhteen, sillä The Independentin mukaan hyödyt ilmenivät vain äideillä, joilla oli raskauden aikana normaali verenpaine. Sen sijaan äideillä, jotka kärsivät raskausaikana korkeasta verenpaineesta, ei havaittu merkittäviä parannuksia.

Tutkimustulokset esitellään American College of Cardiology’s 67th Annual Scientific Session -tapahtumassa. The Independentin mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka on arvioinut imettämisen vaikutuksia sydämen terveyteen vuosia lasten syntymän jälkeen.

Tutkimusta johtanut Pittsburghin yliopiston kardiologi Malamo Countourisin mukaan tutkimus lisää todisteita siitä, että imettäminen on tärkeää sekä vauvan että äidin kannalta.

”Imettäminen vaikuttaisi olevan sydäntä suojaavaa näiden naisten kohdalla, mistä on osoituksena paremmat kolesteroliarvot ja markkerit piilevästä sydän- ja verisuonitaudista”, Countouris sanoi.

Tutkimusta varten Countouris tutkimusryhmineen rekrytoi 678 naista vuosien 1998 ja 2004 välillä, ketkä kaikki olivat silloin raskaana. Heidän terveyttä arvioitiin seurantakäynneillä, jotka tapahtuivat keskimäärin 11 vuotta myöhemmin ja joiden aikana tutkijat mittasivat naisten kolesteroliarvot ja verenpaineen sekä tutkivat heidän kaulavaltimoiden paksuutta.

The Independentin mukaan naiset jaettiin kolmeen ryhmään: kuusi kuukautta tai kauemmin imettäneisiin, alle kuusi kuukautta imettäneisiin ja naisiin, jotka eivät imettäneet ollenkaan. Normaalin verenpaineen omanneilla naisilla, jotka olivat imettäneet vähintään kuusi kuukautta, oli korkeammat HDL-kolesterolin (ns. hyvä kolesteroli) arvot ja terveempi kaulavaltimoiden paksuus verrattuna heihin, jotka eivät imettäneet vauvojaan.

Tutkijoiden mukaan tuloksista ilmeni, että näillä naisilla sydänsairauksien riski oli imettämisen avulla pienentynyt. Countourisin mukaan lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan täysin ymmärtää, miten raskaus vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.

”On vielä paljon, mitä emme ymmärrä sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöiden kertymisestä naisilla”, Countouris sanoi.

”Tutkimalla miten raskaus voi lisätä tai kenties lieventää joitakin riskitekijöitä, voi se antaa meille näkemystä ainutlaatuiseen tapaan, jolla sydäntautiriski ilmenee ja kehittyy naisilla”, hän jatkoi.

Sydän- ja verisuoniterveyden lisäksi tutkijat mittasivat muita tekijöitä ja selvittivät, että keskimäärin pidempään imettäneet naiset olivat vanhempia, heillä oli alempi painoindeksi ja korkeampi sosioekonominen statuts. Tutkijat myös totesivat, että rekrytoimalla lisää osallistujia tai seuraamalla heidän terveyttä pidempään lisätutkimuksissa voi auttaa tarjoamaan vahvempia todisteita imettämisen hyödyistä sydänterveydelle.

Aiemmin tutkimuksissa on todettu, että imettäminen voi alentaa riskiä rintasyövän uusiutumiseen ja rintasyöpään menehtymiseen. Voit lukea lisää tästä tutkimuksesta täällä.

Lähde: The Independent

Kommentit

Kommenttia