Erilaiset hormonaaliset ehkäisymenetelmät voivat lisätä masennukseen sairastumisen todennäköisyyttä.

Hormonaalisia ehkäisymenetelmiä käyttävillä naisilla voi olla suurempi riski sairastua masennukseen, selviää JAMA Psychiatry -journalissa julkaistusta tanskalaistutkimuksesta. Teinityttöjen kohdalla riski voi olla vielä suurempi kuin yli 19-vuotiailla.

Chicago Tribunen mukaan valmistajat mainitsevat ”mielialan vaihtelut”, mukaan luettuna alkaneen tai pahentuvan masennuksen, jo tuotteidensa mahdollisissa haittavaikutuksissa. Tutkimusta tehneen Kööpenhaminan yliopiston tohtori Øjvind Lidegaardin mukaan uusi tutkimus kuitenkin vahvistaa todisteita kytköksestä – yhteys ei kuitenkaan todista syy-seuraussuhdetta.

Chicago Tribunen mukaan Lidegaard totesi, että ne naiset, joilla on kokemusta masennusoireista kannattaisi mahdollisesti harkita hormonitonta ehkäisymuotoa, kuten kuparikierukkaa. Tutkimuksessa seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan yli miljoona naista, jotka olivat iältään 15-34 vuotiaita.

Tutkimuksesta myös uutisoineen Healthin mukaan tuloksista selvisi, että yhdistelmäehkäisypilleriä (e-pillerit) käyttävät naiset saivat 23 prosenttia todennäköisemmin lääkäriltään reseptin masennuslääkkeitä varten verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Vain keltarauhashormonia sisältäviä pillereitä (minipillerit) käyttäneillä naisilla todennäköisyys oli 34 prosenttia suurempi.

Muiden hormonaalisten ehkäisymuotojen kohdalla riskit olivat korkeammat. Hormonittomia ehkäisymuotoja käyttäviin naisiin verrattuna masennuslääkereseptien määräämiset kasvoivat 40 prosentilla hormonikierukkaa käyttävien kohdalla, 60 prosentilla ehkäisyrengasta käyttävien kohdalla ja 100 prosentilla ehkäisylaastaria käyttävien kohdalla.

Teinityttöjen kohdalla riskit olivat suurempia. Hormonitonta ehkäisyä käyttäviin verrattuna e-pillereitä käyttäneillä todennäköisyys oli 80 prosenttia suurempi, minipillereitä käyttäneillä 120 prosenttia suurempi ja muuten kuin suun kautta otettavia hormonaalisia ehkäisytuotteita käyttävillä teinitytöillä todennäköisyys triplaantui.

Healthin mukaan tulokset tukevat tutkijoiden teoriaa siitä, että keltarauhashormonilla ja sen synteettisellä versiolla voi olla roolinsa masennuksen kehittymisessä. Suuremmat masennustapausten määrät vain keltarauhashormonia sisältävien pillereiden ja hormonikierukan käyttäjien keskuudessa tukevat tutkijoiden mukaan tätä väitettä.

Vaikka masennus on yleinen ja merkittävä ongelma, on Healthin mukaan tärkeää huomata, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista naisista – ehkäisymenetelmästä huolimatta – ei sairastunut masennukseen. Yhteensä noin 12,5 prosentille kaikista tutkimukseen osallistuneista naisista määrättiin masennuslääkkeitä ensimmäistä kertaa tutkimuksen aikana ja noin kahdella prosentilla todettiin ensikertaa masennus.

Tutkijat myös huomauttivat, että tutkimuksella on rajoitteensa, sillä kaikilla masentuneilla naisilla sitä ei diagnosoida tai hoideta masennuslääkkeillä ja kaikkia masennuslääkkeitä ei määrätä masennuksen hoitoon.

Tutkimusta johtaneen Lidegaardin mukaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia, mutta hänen johtamansa tutkimuksen tuloksia ei ole liian aikaista ottaa käyttöön.

”Niiden naisten, joille kehittyy masennus suun kautta otettavan ehkäisyn aloitettua, pitäisi ottaa huomioon ehkäisyn käyttö vaikuttavava tekijänä”, Lidegaard sanoi.

”Lääkäreiden pitäisi ottaa nämä näkökohdat mukaan muiden hormonaalisen ehkäisyn käyttöön liittyvien riskien ja hyötyjen kanssa, kun neuvovat naisia ehkäisymenetelmän valitsemisessa”, hän lisäsi.

Hän myös kertoi, että lääkäreiden pitäisi varmistaa, että naiset – etenkin nuoret naiset – eivät ole jo masentuneita tai heillä ei ole masennustaustaa ehkäisyä määrätessä ja lääkäreiden pitäisi kertoa naisille mahdollisesta riskistä.

Voit lukea lisää tutkimuksesta täältä.

Lähde: Health, Chicago Tribune

Kommentit

Kommenttia