Äidin lihavuus lisää lapsen verenpainetaudin ja valtimotaudin riskiä, paljastaa tutkimus

Raskausajan diabeteksella on sen sijaan luultua vähäisempi vaikutus lapsen terveyteen.

Äidin lihavuudella on yhteys lapsen varhaiseen lihavuuteen, selviää Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin sukupolvelta toiselle siirtyvää riskiä lihavuuteen sekä miten äidin lihavuus ja raskausdiabetes vaikuttavat lapsen sydämen ja verisuonten kehitykseen syntymän jälkeen.

Tutkimuksessa ilmeni, että lihavuusyhteyden lisäksi näiden lasten verenpaine oli koholla ja heidän kaulavaltimonsa seinämän lihaskerros, eli intima-media, oli paksuuntunut terveeseen vertailuväestöön nähden. Tätä muutosta pidetään valtimokovettumataudin varhaisena esiasteena.

Valtimoseinämän ja sydämen koon muutoksiin vaikutti eniten lapsen liian suuri paino.

”Lihavuuden kehittymiseen kannattaa puuttua jo varhaislapsuudessa, vaikka muutoksia ei vielä voida havaita verisuonissa ja sydämessä. Teini-iässä tai sen jälkeen lihavuuteen vaikuttaminen on tunnetusti paljon vaikeampaa”, lastenkardiologi, dosentti Taisto Sarkola HUS lasten ja nuorten sairauksista toteaa tiedotteessa.

Suoraa yhteyttä lapsen kaulavaltimon seinämän lihaskerroksen paksuuden ja verenpaineen välillä ei kuitenkaan löytynyt. Sydämen vasemman kammion lihasmassassa ei liioin havaittu vielä sellaisia lihavuuteen liittyviä muutoksia, jotka lisäisivät korkean verenpaineen riskiä.

Raskausajan diabeteksella ei vaikutusta

Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei raskausajan diabeteksella ollut vaikutusta lapsen lihavuuteen tai sydän- ja verisuonitaudin riskiin ainakaan vielä kuuden vuoden iässä. Diabetic Medicine -journalissa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 201 äiti-lapsi-parin terveyttä kuusi vuotta syntymän jälkeen.

Lihavuus ja diabetes lisäävät sydän- ja verisuonisairauksia, kuten valtimokovettumatautia, korkeaa verenpainetta ja sydämen kuormittumista. Sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä monesti jo lapsuusiässä ja mahdollisesti jo sikiöaikana.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat länsimaissa aikuisten yleisin kuolinsyy. Niiden ehkäisystä on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen haaste.

Sarkolan tutkimus kuuluu laajaan RADIEL-tutkimusten sarjaan, jotka aloitettiin vuonna 2008 rekrytoimalla perheitä, joissa raskaana olevan äidin lihavuus ylitti painoindeksin 30 tai hänellä oli aikaisemman raskauden yhteydessä todettu raskausdiabetes. Molemmat lisäävät riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Jatkoseurannassa puolestaan selvitettiin äideille suunnatun raskauden aikaisen RADIEL-intervention ja äidin elintapojen, kuten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokavalion ja liikunnan, vaikutusta äidin ja hänen lapsensa terveyteen. Seuraavaksi Sarkola suunnittelee FINNCARE-tutkimusta verenpaineen siirtymisestä sukupolvelta toiselle.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.