Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt jo ennen koronaa, toteaa tutkimus

Tutkimuksen mukaan tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet yksin asumisen lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja uudet teknologiat.

Korona-aikana suomalaiset ovat viettäneet enemmän aikaa ilman muiden ihmisten kasvokkaista seuraa. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut kuitenkin jo aiemmin.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuksessa havaittiin, että vuodesta 1988 vuoteen 2010 ilman toisten kasvokkaista seuraa vietetty aikaa lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä.

Tutkimuksen mukaan yksin vietetyn ajan kasvu on nähtävissä sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä. Vuosina 2009–2010 koko väestön tasolla valveillaoloajasta vietettiin yksin yli seitsemän tuntia vuorokaudessa.

Sosiaalisen eristyneisyyden havaittiin vaihtelevan ikäryhmittäin. Jyväskylän yliopiston mukaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä vietetään aikaa yksin noin kymmenen tuntia päivässä.

Tulosten mukaan yksin asumisen lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja uudet teknologiat ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen; vuorovaikutus on muuttunut kasvokkaisesta yhdessäolosta teknologiavälitteiseksi.

Suomalaisnuoret viettävät enemmän aikaa yksin

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa. Eri maissa kerättyihin ajankäyttöpäiväkirjoihin perustuva tutkimus osoitti, että suomalaiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän aikaa yksin kuin nuoret vertailumaissa.

Tutkimuksessa ilmeni, että keskimääräinen yksin vietetty aika oli suomalaisnuorilla lähes neljä tuntia päivässä. Tämä oli noin tunnin enemmän verrattuna nuoriin Englannissa ja Espanjassa.

Jyväskylän yliopiston mukaan nuorten ajankäytön eroja selittivät erityisesti kulttuurierot, kun esimerkiksi Espanjassa perheen yhteinen ruokailu lisää perheenjäsenten yhdessä viettämää aikaa. Sen sijaan esimerkiksi vanhempien työajat selittivät lasten yksin viettämää aikaa yllättävän vähän.

Jyväskylän yliopisto muistuttaa, että sosiaaliset kontaktit kuuluvat ihmisen perustarpeisiin: vuorovaikutuksen ja verkostojen kautta yksilö ylläpitää ja kehittää sosiaalista identiteettiään, saa sosiaalista ja aineellista tukea, tietoa ja uusia sosiaalisia kontakteja. Näiden kontaktien puute ennustaa monia yksilön kannalta negatiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä hyvinvointivaikutuksia, ja myös tätä tarkastellaan tutkimushankkeessa.

Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Koneen säätiön rahoittamassa Yksin yhteiskunnassa -hankkeessa. Uusi, vuoden 2020 syksyllä käynnistyvä ajankäyttötutkimus tuottaa tutkijoiden käyttöön ajantasaista dataa sosiaalisen kanssakäymisen muutoksesta.