Lasten ruoka-aineallergiat voivat herättää monia kysymyksiä.

Erilaiset ruoka-aineallergiat ovat lapsilla hyvin yleisiä, kertoo Terveystalo. Jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa.

Allergiat voivat herättää vanhemmissa monenlaisia kysymyksiä: miten ne oireilevat? Mikä niitä aiheuttaa? Voiko allergioista olla haittaa lapsen kehitykselle? Entä allergioiden periytyvyys?

Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen on vastannut yhteensä seitsemään kysymykseen lasten ruoka-aineallergioista.

Miten lapsen ruoka-aineallergia voi oireilla?

Nissisen mukaan lapsen allerginen oireilu alkaa usein 6-12 kuukauden ikäisenä ja oireet jaetaan välittömiin sekä viivästyneisiin oireisiin.

“Välittömiä oireita ovat muutamien minuuttien ja viimeistään parin tunnin jälkeen alkavat iho-oireet, kuten ihon punoitus tai nokkosihottuma tai oksentelu ja pulauttelu”, hän sanoo Terveystalon tiedotteessa.

“Viivästyneitä allergisia oireita ovat sen sijaan vatsaoireet, kuten ripuli ja ilmavaivat, atooppisen ihottuman paheneminen, levottomuus ja itkuisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että normaaliin vauvan ja lapsen elämään kuuluu myös itkua ja vatsaoireita”, Nissinen lisää.

Mitkä ruoka-aineet voivat aiheuttaa lapsilla allergiaa?

Ravitsemusterapeutti kertoo, että allerginen reaktio voi periaatteessa syntyä mille vain ruoalle, jonka proteiinille lapsi herkistyy. Tyypillisesti allergisia oireita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna, vehnä, ohra, ruis ja soija.

“Jos allerginen oireilu on alkanut siitepölykaudella, on hyvä selvittää, onko kyse sittenkin ristireaktiosta: tämä tarkoittaa sitä, että reaktio ruoka-aineeseen johtuu siitepölyallergiasta”, Nissinen huomauttaa.

Miten toimin, jos epäilen lapsellani ruoka-aineallergiaa?

”Neuvolasta voi aina kysyä neuvoa ja monesti esimerkiksi vauvan kasvussakin näkyy jotakin, johon neuvolassa puututaan. Lastenlääkäri auttaa sitten tarvittaessa eteenpäin ja allergiaa lähdetään selvittämään niin kutsutulla välttämis-altistuskokeella”, Nissinen kertoo.

Ravitsemusterapeutin mukaan kokeessa ruokavaliosta karsitaan ensin täysin pois se ruoka-aine, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. Tämän aikana seurataan, lähtevätkö oireet helpottamaan.

“Välttämisjakson jälkeen lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta, jolloin varmistuu sen sopivuus tai sopimattomuus. Jos kyseessä on ravitsemuksessa keskeinen ruoka-aine (esimerkiksi maito tai viljat) aloitetaan ruoka-altistus lääkärin vastaanotolla ja jatketaan tarvittaessa kotona ohjeiden mukaan”, Nissinen selittää.

Voiko lapsi päästä eroon allergioista kokonaan?

Nissinen sanoo, että vaikka ruoka-aineallergiat ovat pienillä lapsilla hyvin yleisiä, on hyvä uutinen kuitenkin se, että suurimmalla osalla allergiat ovat ohimeneviä.

“Lehmänmaitoallergia helpottaa 75 prosentilla kolmeen ikävuoteen mennessä ja noin 90 prosentilla lapsista allergiat ovat väistyneet kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Usein vanhemmalta tuleekin vuoden tai kahden vuoden päästä helpottunut viesti, että nyt voimme jo syödä ihan kaikkea”, hän kertoo.

Nissisen mukaan tyypillisesti lapsen allerginen oireilu loppuu jo viimeistään kouluikäisenä, kun lapsi on kehittänyt erilaisia ruoka-aineita kohtaan sietokyvyn ruoka-altistusten kautta.

“Jos siis allergiset oireet ovat hyvin lieviä, ei ruoka-aineen välttämisessä tarvitse olla täysin ehdoton. Esimerkiksi kananmunaa voi sietää hyvin vaikkapa kuumennetun ruoan seassa, vaikka ei vielä pelkkänä kananmuna sietäisikään”, ravitsemusterapeutti selittää.

Voivatko allergiat aiheuttaa haittaa lapsen kasvulle ja kehitykselle?

”Jos lapsi on laajasti allerginen ja ruokavalio on hyvin kapea, voi se haitata lapsen kasvua ja kehitystä. Tällöin on erittäin tärkeää varmistaa, että lapsi saa tarvittavan määrän energiaa, proteiinia ja tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita eri ruokaryhmistä”, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan kun lääkäri on todennut ruoka-aineallergian, varmistetaan ravitsemusterapeutin kanssa ruokavalion riittävyys ja käydään ihan käytännön asioita läpi.

“Ravitsemusterapeutilta saa ruokaohjeita ja vinkkejä esimerkiksi siihen, millä maitotuotteet voi korvata. Lapselle kokatessa luovuus on valttia, sillä lapsi ei vielä tiedä, miten ihmisen ‘kuuluu’ syödä. Tattaripuuron seassa voi olla vaikkapa kalkkunalihapaloja tarpeen vaatiessa”, Nissinen neuvoo.

“Syöminen on kuitenkin muutakin kuin vain ravintoaineiden saantia: se on tärkeää myös esimerkiksi motoriikan kannalta esimerkiksi puhumisen opettelussa. Jos lapsi syö vain kukkakaalisosetta, ei se tarjoa tarpeeksi haastetta suulle”, hän huomauttaa.

Miksi lapsi on allerginen ja voivatko ne periytyä?

Nissinen kertoo, että ruoka-aineallergiat johtuvat lapsen suoliston kehittymättömyydestä.

“Imeväisen suoliston limakalvo läpäisee herkästi esimerkiksi ruoan valkuaisaineita eli proteiineja, jotka aiheuttavat allergisen reaktion”, hän toteaa.

“Varsinaiset allergiat eivät periydy, mutta alttius allergiaan voi periytyä. Pikkusiskolla ei siis automaattisesti ole allergioita, jos isosiskolla on”, ravitsemusterapeutti lisää.

Ovatko ruoka-aine allergiat yleistyneet ja voiko niitä estää?

“Varmaksi emme osaa sanoa, ovatko allergiat tai tietämyksemme niistä lisääntyneet. Tiedämme kuitenkin, että kasvuympäristömme on muuttunut suuresti”, Nissinen aloittaa ja jatkaa:

“Nykylapset kasvavat hyvin hygieenisissä olosuhteissa, eivätkä altistu samalla tavalla hyvillekin mikrobeille. Altistuminen taas voi suojata jossakin määrin allergioilta.”

Nissisen mukaan virallisia suosituksia allergian ehkäisyyn ei ole. Hän lisää, että sietokyky näyttäisi kuitenkin kehittyvän parhaiten, kun lapselle annetaan kiinteitä ruokia 4-6 kuukauden iässä.

“Mitään ruoka-aineita ei kannata varmuuden varalta myöskään välttää, vaan lapselle kannattaa antaa mahdollisuus kehittää sietokykyä monipuolisesti eri ruokiin”, Nissinen sanoo.

“Jos lapsi syntyy allergioille alttiiseen perheeseen – eli vanhemmilla on esimerkiksi allergioita tai astmaa – on pientä näyttöä siitä, että probioottivalmisteen syöminen raskauden loppuvaiheessa saattaa vähentää vauvan allergiariskiä. Vahvaa näyttöä tästä ei vielä ole, mutta probiootin syömisestä ei ole haittaakaan”, hän päättää.