Pitkiä matkoja istuen matkustavan kannattaa selvittää oma sairastumisriski ja panostaa vaivan ennaltaehkäisyyn.

Tänä kesänä monilla pitkät lentomatkat ovat vaihtuneet autoihin, juniin tai linja-autoihin ja kotimaan sisällä matkustamiseen. Matkatessa saattaa joutua istumaan pitkiä aikoja paikallaan, mihin liittyy aina terveysriski: jos tarkoitus on taittaa satoja kilometrejä päivässä, on hyvä huomioida laskimotukoksen eli veritulpan mahdollisuus, muistuttaa Terveystalo.

Laskimot kuljettavat verta elimistöstä takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Veri virtaa niissä hitaasti ja matalalla paineella, minkä takia ne ovat muita suonia otollisempia paikkoja hyytymien muodostumiselle.

Jos edessä on tuntien mittainen istumismaraton, kannattaa minimoida riskit. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä nesteytys.

”Alkoholia kannattaa välttää, sillä se kuivattaa elimistöä ja lisää laskimoveritukoksen riskiä. Pitkään paikoillaan istuttaessa paras lomadrinkki on vesi”, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta kertoo.

Jalottelua ja lentosukkia

Terveystalon mukaan yhden pysähdyksen taktiikka voi toimia lyhyemmillä autoreissuilla, mutta matkan venyessä kannattaa varata aikaa useampaan jaloittelutaukoon ja pyrkiä liikkumaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän. Jalat ristissä istumista kannattaa kaihtaa myös takapenkillä, sillä se on omiaan häiritsemään laskimoverenkiertoa.

”Säännöllinen jaloittelu herättelee pumppua ja tehostaa verenkiertoa ehkäisten siten tukoksia”, Suomi sanoo.

Jos suvussa suvussa on taipumusta laskimotukoksille tai tietää omaavansa kohonneen riskin veritulppaan, kannattaa harkita ennaltaehkäisevää lääkitystä ja keskustella asiasta rohkeasti sisätautilääkärin kanssa. Perinnöllisyyden ohella riskiä voivat lisätä tietyt sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi.

”Lääkitys voidaan antaa kerta-annoksena ennen matkalle lähtöä. Se vaikuttaa veren hyytymiseen estäen tukosten syntyä. Myös lentosukat ovat hyvä ehkäisevä apukeino: ne sopivat kaikenikäisille, myös automatkoille. Lentosukkien teho perustuu siihen, että puristamalla jalkoja ne ajavat verta varpaista sydämeen päin”, Suomi selittää.

Viipymättä lääkäriin

Veritulpan tuntomerkkejä ovat toispuolinen kipu sekä turvotus. Terveystalon mukaan tukos muodostuu lähes aina alaraajaan, usen säären tai pohkeen alueelle.

Jos oireita ilmaantuu, ei silloin pidä epäröidä: lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä.

”Tukos muodostuu hyvin harvoin ylävartaloon, mutta sekin on mahdollista. Esimerkiksi syöpä voi altistaa ylävartalon laskimotukokselle. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä korkeammalle tulppa nousee, sitä suuremmaksi kasvaa riskikin. Säären alueella vaara on vielä pieni, mutta reiteen ja sitä ylemmäs noustessa se kohoaa”, Suomi selittää.

Veritulpan muodostumiselle ei voi määritellä tarkkaa aikajännettä, mutta aivan silmänräpäyksessä tauti ei kehity. Oireita ja omaa oloa kannattaa kuulostella tarkoin, sillä pahimmassa tapauksessa hyytynyt veri päätyy keuhkoihin asti; keuhkoveritulppa on vakava tila, joka voi johtaa jopa äkilliseen kuolemaan.

Vältä veritulppa näillä vinkeillä

Terveystalo listasi viisi vinkkiä, jotka on hyvä muistaa ja ne voivat auttaa välttämään veritulpan.

  • Panosta nesteytykseen: suosi vettä, vältä alkoholia
  • Jaloittele mahdollisuuksien mukaan ja vältä jalat ristissä istumista
  • Käytä lentosukkia, kun joudut istumaan pitkään paikoillasi
  • Selvitä, onko sinulla kohonnut riski sairastua veritulppaan
  • Keskustele tarvittaessa sisätautilääkärin kanssa ennaltaehkäisevästä hoidosta