Persoonallisuuden piirteet kytköksissä liikunnallisuuteen: Neuroottisemmat naiset liikkuvat vähemmän

Persoonallisuus voi vaikuttaa myös siihen, miten arvioi omaa fyysistä aktiivisuuttaan.

Persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka fyysisesti aktiivinen henkilö on, selviää Jyväskylän yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksessa ilmeni, että ulospäinsuuntautuneet keski-ikäiset naiset liikkuivat vapaa-ajalla enemmän, kun taas neuroottisemmat naiset liikkuivat vähemmän.

Ulospäinsuuntautuneemmat naiset kertoivat olevansa fyysisesti aktiivisempia, mutta liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa tämä ei näkynyt. Korkeampia neuroottisuuspistemääriä saaneet kertoivat liikkuvansa vähemmän ja saivat vähemmän päivittäistä aktiivisuutta liikemittarilla mitattuna.

“Vaikka molemmat mittaustavat kartoittavat fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä, kestoa ja useutta, mittaavat ne osittain eri asioita. Liikemittarilla saadaan paremmin napattua päivittäinen arjessa askeltaen kertyvä fyysinen aktiivisuus, kun taas itsearviointi ottaa paremmin huomioon kaikki liikuntamuodot”, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo

“Siksi on luonnollista, että eri liikuntamittareilla mitatut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Kokonaisvaltaisen kuvan saaminen ihmisen fyysisestä aktiivisuudesta edellyttää sen monipuolista mittaamista”, hän jatkaa .

Kekäläisen mukaan tietoa persoonallisuuden roolista liikunnan harrastamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi kartoitettaessa vähäiseen liikuntamäärään taipuvaisia riskiryhmiä ja yleisemminkin liikunnan edistämistyössä.

Neuroottisemmat arvioivat liikunnallisuuttaan alakanttiin

Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksilölle tyypillistä tapaa käyttäytyä, ajatella ja tuntea. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen piirteeseen, ulospäinsuuntautuneisuuteen ja neuroottisuuteen.

Korkeita pistemääriä ulospäinsuuntautuneisuudessa saavia henkilöitä luonnehditaan seurallisiksi, puheliaiksi ja aktiivisiksi. Korkeat pistemäärät neuroottisuudessa taas kuvastavat taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta ja epävarmuutta.

Fyysisen aktiivisuuden lisäksi persoonallisuus voi liittyä myös ihmisen taipumuksiin arvioida omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että korkeampia pistemääriä neuroottisuudessa saaneet ikäihmiset olivat taipuvaisia raportoimaan vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin mitä liikemittari havaitsi.

“Neuroottisuus kuvastaa ihmisen taipumusta kielteisiin tuntemuksiin. Sen lisäksi, että tällainen taipumus liittyy vähäisempään halukkuuteen harrastaa liikuntaa, se näkyy myös oman liikuntakäyttäytymisen aliarvioimisena”, Kekäläinen toteaa.

Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston PASSWORD-tutkimuksesta 314:n 70-85-vuotiaan naisen ja miehen sekä ERMA-tutkimuksesta 1 098:n 47-55-vuotiaan naisen tietoja. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä itsearvioinnilla että seitsemän päivän ajan liikemittarilla ja persoonallisuuden piirteitä arvioitiin itsearviointiin perustuvalla kyselyllä.

Tutkimus julkaistiin BMC Geriatrics -journalissa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.