Korona ja sen aiheuttamat rajoitukset vaikuttavat tänäkin vuonna pääsiäisen juhlintaan.

Suomalaisten pääsiäinen ei kuitenkaan ole pilalla, sillä todellisen juhlan tekee hyvä ruoka ja läheisimmät ihmiset. Tämä selviää Lejoksen teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa tuhat suomalaista kertoi juhlimistottumuksistaan sekä tavoistaan viettää pääsiäistä.

Koronan rajoittaessa elämää suomalaiset kaipaavat juhlia ja kokoontumisia – erityisesti pienessä piirissä. Tutkimukseen vastanneista 63 prosenttia kaipasi eniten kokoontumisia läheisten kanssa, kun suuria juhlia kaipaa vain viidennes vastaajista.

Lejoksen mukaan pienet ja intiimit juhlat voivat hyvin riittää suomalaisille myös siitä syystä, että 59 prosentin mielestä todellisen juhlan tekee hyvä, juhliin sopiva ruoka. Pääsiäisen juhlinnan kannalta tämä lupaa hyvää.

”Tutkimus todella ihanasti osoittaa, ettei pääsiäinen ole pilalla. Tuloksissa korostuu se, että juhlissa tärkeintä on hyvä, itsetehty ja juhlien luonteeseen sopiva ruoka ja kaikista tärkeimpien ihmisten läsnäolo. Juhlatunnelman nostattaminen tänä pääsiäisenä on siis täysin mahdollista poikkeuksellisesta ajasta huolimatta”, Säde Svar Lejoksen viestinnästä iloitsee.

Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista aikoo todennäköisesti viettää pääsiäistä tänä vuonna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositukset turvalliseen pääsiäisen viettoon löydät täältä.

Miehet suosivat perinteitä juhlaruoassa enemmän kuin naiset

Lejoksen mukaan suomalaisten mielipiteet jakautuvat parhaiden tarjottavien kohdalla, mutta paitsi pääsiäisenä vastaajat ovat yhtä mieltä: mämmi ja suklaamunat ovat ehdottomia suosikkiherkkuja. Mämmillä oli kyselyssä 31 prosentin kannatus ja suklaamunilla 29 prosentin kannatus.

Suklaamunat maistuvat etenkin alle 34-vuotiaille, joista jopa puolet totesi suklaamunat suosikkiherkuksi. Mämmiä syödään sen sijaan paljon ikääntyneemmän väestön parissa sekä erityisesti Pohjois-Suomessa sillä on vahva asema pääsiäisen ykkösherkkuna.

Juhlaruoan kohdalla etenkin miehet ovat perinteiden kannattajia; jopa 15 prosenttia miehistä pitää perinteiden kunnioittamista yhtenä tärkeimmistä kriteereistä juhlatarjoiluissa. Lejoksen mukaan naisilla vastaava osuus oli yllättäen vain 4 prosenttia.

Perinteinen verimakkara on saattanut unohtua monen pääsiäispöydästä, mutta perinneherkulla on omat kannattajansa: 1 prosentin mielestä verimakkara on pääsiäisen paras herkku.

Valtaosan mielestä suomalaisten pitäisi syödä terveellisemmin

Kun mietitään juhlan tarjottavia, kaipaavat suomalaiset ruokia, jotka nostavat juhlan arjen yläpuolelle. Esimerkiksi 12 prosenttia kokee liian arkisen ruoan tai valmisruoan olevan epäsopivaa juhlissa.

Lejoksen mukaan juhlapöydässä näkyy suosiotaan nostanut terveystrendi, sillä lähes viidennes (20 %) suomalaisista nostaa huonoksi juhlatarjoiluksi epäterveellisen, rasvaisen ruoan. Ruoalta kaivataan myös raikkautta ja laadukkuutta.

Poikkeuksellinen koronavuosi on vaikuttanut suomalaisten herkutteluun, ja jopa neljännes (25 %) herkuttelee enemmän kuin vuosi sitten. Lejoksen mukaan neljännes suomalaisista on kerännyt myös koronakiloja vuoden aikana.

Valtaosa (72 %) kaikista vastaajista on sitä mieltä, että suomalaisten pitäisi syödä terveellisemmin.

”Tutkimuksen tuloksissa oli positiivista, että suomalaiset haluavat syödä ja myös herkutella kevyemmin. Näyttää siltä, että ruoassa laatu tulee todellakin ennen määrää! On kiva huomata, että yhä useampaa kiinnostavat terveelliset herkutteluvaihtoehdot, kuten vaikkapa vähäkalorinen jäätelö”, Svar kommentoi.

100-vuotias perheyritys Lejoksen tutkimus toteutettiin Bilendin verkkopaneelissa viikoilla 10 ja 11. Kyselyyn vastasi tuhat täysi-ikäistä suoalaista ja aineistoin virhemarginaali on noin ± 3 prosenttiyksikköä.