Oletko keskivertoa neuroottisempi? Vastaa näihin 12 väittämään

Ihmiset reagoivat arjen haasteisiin hyvin eri tavoin. Toinen pystyy suhtautumaan vastoinkäymisiin rauhallisesti, kun taas toinen jää helposti murehtimaan, stressaamaan tai pohtimaan asioita pitkäksi aikaa. Tällaiset erot ovat osa persoonallisuutta.

Yksi tunnetuimmista persoonallisuuden piirteistä on neuroottisuus. Sillä tarkoitetaan taipumusta kokea esimerkiksi huolta, ahdistusta, epävarmuutta ja muita kielteisiä tunteita tavallista herkemmin. Kyse ei ole sairaudesta tai diagnoosista, vaan persoonallisuuden piirteestä, jota esiintyy eri ihmisillä eri voimakkuudella.

Seuraavien väittämien avulla voit tehdä suuntaa antavan itsearvion. Kyseessä on leikkimielinen testi, eikä sitä tule käyttää diagnosointiin.

Jos tunnistat nämä 12 asiaa itsessäsi, saatat olla keskivertoa neuroottisempi

Kuinka moni seuraavista väittämistä kuvaa sinua?

Tapaan murehtia asioita.
Vaivun helposti alakuloon.
Koen usein ahdistusta.
Stressaannun helposti.
Etsin usein itsestäni virheitä.
Pelkään usein pahinta.
Mietin paljon sitä, mitä muut ajattelevat minusta.
Turhaudun nopeasti, jos asiat eivät mene nappiin.
Mielialani heittelevät paljon.
Minun on vaikea pysyä rauhallisena paineen alla.
Koen herkästi oloni uhatuksi.
Koen usein epävarmuutta itsestäni.

Jos vastasit useimpiin väittämiin kyllä, saatat olla keskimääräistä neuroottisempi. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti mitään kielteistä.

Neuroottisuus voi olla myös vahvuus

Vaikka sana neuroottisuus kuulostaa monen korvaan negatiiviselta, siihen voi liittyä myös vahvuuksia.

Neuroottiset ihmiset ovat usein hyvin itsetietoisia ja pohtivat omaa toimintaansa tarkasti. Sopiva määrä itsekriittisyyttä voi auttaa kehittymään ja oppimaan omista kokemuksista.

Stressi ei myöskään ole aina pelkästään haitallista. Sopivina annoksina se voi lisätä motivaatiota ja auttaa keskittymään tärkeisiin tehtäviin.

Joidenkin tutkimusten mukaan neuroottisuus voi yhdessä tunnollisuuden kanssa kannustaa pitämään parempaa huolta omasta terveydestä. Huoli omasta hyvinvoinnista voi lisätä motivaatiota liikkua, syödä monipuolisesti ja hakeutua hoitoon ajoissa.

Lähde: IS