Näitä syötäviä päätyy hävikkiin eniten – selvitä laskurilla ruokahävikkisi määrä ja vaikutukset

Syyskuussa vietetään 13. ja 19. päivän välisenä aikana hävikkiviikkoa.

Suomalaiset heittävät vuosittain roskiin noin 500 miljoonaa euroa ruokahävikin muodossa. Kaikista ruokaketjun vaiheista ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, joissa hävikin määrä on arviolta 107-137 miljoonaa kiloa joka vuosi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisilla syntyy hävikkiä eniten hedelmistä ja vihanneksista. Kolmanneksi suurin tuoteryhmä on kahvi, jonka osuus kotitalouksien ruokahävikistä on peräti 13 prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty voidaan välttää esimerkiksi valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

”Useimmiten ruoasta, josta uhkaa tulla hävikkiä, saa tehtyä uusia, hyviä annoksia. Hävikkireseptiikkaa löytyy varsin helposti netistä, joten kyse on lähinnä suunnitelmallisuuden lisäämisestä, viitseliäisyydestä ja ruoan kunnioittamisesta”, hän sanoo.

”Lisäksi parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Poisheittohetkellä jopa puolet ruoasta olisi vielä syötävää”, Katajajuuri jatkaa.

Laskuri auttaa hahmottamaan hävikin määrän

Yhden suomalaisen ruokahävikki vuodessa on 20 kiloa ja kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Ruokahävikin määrää voi olla kuitenkin vaikea hahmottaa, koska hävikkiä kertyy yleensä kotona vähitellen ja pienissä erissä.

Luonnonvarakeskus on kehittänyt yhteistyössä Pauligin kanssa ruokahävikkilaskurin, jolla voi arvioida oman ruokahävikin määrää, rahallista arvoa sekä päästöjä.

”Viime keväänä julkaistu laskuri pyrkii herättelemään kuluttajia ja sitä kautta vaikuttamaan tapoihin ja tottumuksiin tekemällä ruokahävikistä helpommin hahmotettavan ja myös mitattavissa olevan ilmiön”, Katajajuuri kertoo.

Pauligin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaisa Lipposen mukaan laskurin tavoitteena on rohkaista tarkastelemaan omia kulutustapoja ja olemaan näin osa ratkaisua.

”Ketään ei haluta tietenkään syyllistää – kyse on siitä, että kulutustapojen muuttaminen on helpompaa, kun käytössä on selkeää tietoa oman ruokahävikin määrästä ja arvosta. Keväällä julkaistua laskuria on tähän mennessä käyttänyt jo 45 000 suomalaista ja toivomme, että Hävikkiviikko innostaa mahdollisimman monia kokeilemaan konkreettisia lukuja tarjoavaa laskuria ja vähentämään ruokahävikkiä”, Lipponen toteaa.

Voit testata ruokahävikkilaskuria täällä ja lisätietoa Hävikkiviikosta löydät täältä. Kerroimme viime vuonna Hävikkiviikon yhteydessä vinkkejä, miten hävikin vähentäminen onnistuu ja voit lukea aiheesta lisää täällä.