Metsässä ulkoiluun liittyviä pelkoja esiintyy enemmän kaupungeissa asuvilla kuin maalaiskunnissa asuvilla.

Metsä ulkoileminen ja oleskelu tekee ihmisille hyvää ja sillä voi olla uskomattomia terveysvaikutuksia. Enemmistö suomalaisista, yhdeksän kymmenestä, liikkuu metsässä turvallisin mielin, mutta pientä osaa se kuitenkin pelottaa, selviää Suomen Ladun teettämästä kyselytutkimuksesta.

Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan naisia metsässä ulkoilu pelottaa selvästi enemmän kuin miehiä. Kyselyssä yksi nainen kuudesta myönsi, että metsässä voi pelottaa, kun miehistä samoin koki vain kaksi prosenttia.

”Yllättävää oli, että metsässä ulkoilu pelotti huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson toteaa tiedotteessa.

”Suomen Ladulla ja muilla ulkoilujärjestöillä on tässä mietittävää, miten voisimme vahvistaa suomalaisnaisten metsään menemisen rohkeutta”, hän jatkaa.

Hiipparit, pimeä ja pedot pelottavat

Suomalaisten pelot metsässä ulkoilun suhteen liittyvät yleisimmin epäilyttäviin hiippareihin, petoeläimiin ja pimeään. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, pelottaako eksyminen, punkit, metsästys. loukkaantuminen, maastopyöräily tai moottorikelkkailu.

Suomen Ladun mukaan epämääräisten hiipparien pelko on ulkoilun este useimmiten Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Helsingissä ja Uudellamaalla. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä kaupungeissa asuvia pelottavat myös enemmän pedot ja punkit, kun taas pimeää pelätään useammin maalaiskunnissa kuin kaupungeissa.

Eniten pelkoja kokivat 15-24-vuotiaat vastaajat, kun taas 50-64-vuotiaat liikkuvat metsässä turvallisimmin mielin. Lisäksi kyselytutkimuksessa ilmeni, että metsässä ulkoiluun liittyviä pelkoja esiintyy keskimäärin enemmän kaupungeissa kuin maalaiskunnissa asuvilla.

Vaikka metsässä liikkumiseen liittyy erilaisia pelkoja, on pelko hyvin harvoin esteenä metsässä ulkoilulle. Kaksi kolmesta (66 %) pelkoa kokevasta vastaajasta sanoi, ettei pelko estänyt ulkoilua.

Taloustutkimuksella teetettyyn Suomen Ladun kyselyyn haastateltiin puhelimitse 500 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79-vuotiaita. Tutkimus totetettiin 2.-3. marraskuuta 2020 ja sen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä.