Maraton on pitkä matka juostavaksi, sillä kestävyysjuoksumatkalla on mittaa 42 195 metriä, eli 42,195 kilometriä.

Tutkimuksen mukaan maratonin juokseminen voi olla hyväksi terveydelle ja pidentää elinikää, kertoo Metro. Tutkimuksessa selvisi, että maratonin juokseminen ensimmäistä kertaa voi peruuttaa ikääntymisen seurauksia verisuonissa ja auttaa elämään lähes neljä vuotta pidempään.

Metron mukaan tutkijat analysoivat dataa 138 terveeltä osallistujalta, jotka osallistuivat ensimmäistä kertaa Lontoon maratoniin vuosina 2016 ja 2017. Osallistujilta mitattiin verenpaine sekä suonten jäykkyyttä kuusi kuukautta ennen maratonia ja uudelleen sekä viikko että kolme viikkoa maratonin juoksemisen jälkeen.

Ensimmäisten mittauksien aikaan osallistujat juoksivat korkeintaan kaksi tuntia viikossa eikä heillä ollut aiempaa kokemusta maratonista. Tutkimuksessa ilmeni, että maratonia varten harjoitteleminen sekä sen juokseminen ensimmäisen kerran laski osallistujien yläpainetta 4 ja alapainetta 3 mmHg ja lisäsi suonten venyvyyttä 9 prosentilla.

”Tutkimuksemme osoittaa, että kuntoilulla on mahdollista perua ikääntymisen vaikutuksia verisuonissa vain kuudessa kuukaudessa. Nämä hyödyt havaitiin yleisesti terveillä yksilöillä laajassa ikähaarukassa ja heidän maratonajat viittaavat saavutettavaan kuntoiluharjoitteluun aloittelijoilla”, tutkimusta tekemässä ollut Charlotte Manistry kommentoi.

Tutkijoiden mukaan tämä vastaa lähes neljän vuoden pienenemistä verisuonten iässä. Toisin sanoen ensimmäisen maratonin juoksemisen jälkeen osallistujilla oli alhaisempi verenpaine ja terveempi sydän.

Liikunnan hyötyjä ei voi kiistää

Metron mukaan parempia tuloksia havaittiin iäkkäimmillä, hitaammilla maratonjuoksijoilla, joilla lähtövaiheessa oli korkeampi verenpaine. Jos oma kunto ei siis ole häävi, saattaa maratonin juoksemisen hyödyt olla suuremmat.

Tutkijat uskovat, että kohonneen verenpaineen ja jäykemmät verisuonet omaavat aikuiset voisivat odottaa vielä tätäkin parempia tuloksia liikuntaharjoittelusta.

”Tämä tutkimus korostaa elämäntapojen merkitystä ikääntymisprosessin muokkaamisessa, etenkin kun vaikuttaa siltä, että ’koskaan ei ole liian myöhäistä’ saada hyötyjä, joita nähtiin iäkkäämmillä, hitaammilla juoksijoilla”, tutkijat totesivat.

Terveyttä parantaakseen ei toki ole pakko alkaa treenata maratonia varteen, vaa liikunnalla ylipäänsä on hyötynsä. British Heart Foundationin apulaislääkäri Metin Avkiran mukaan liikunnan hyötyjä ei voi kiistää.

”Aktiivisena pysyminen vähentää sydänkohtauksen tai halvauksen riskiä sekä laskee ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kuten hokemaa toteaa, jos liikunta olisi pilleri, sitä kutsuttaisiin ihmelääkkeeksi”, Avkiran sanoi.

Avkiran mukaan tavoitteen asettaminen itselle, kuten maratonin juokseminen, on mainio tapa pitää motivaatiota yllä, mutta hyötyjä saa ilman maratonin juoksemistakin. Hän suosittelee pyrkimään vähintään 150 minuutin kohtuullisen rasituksen liikuntaan viikoittain tai 75 minuutin raskaampaan liikuntaan – yleensä enemmän on parempi, mutta vähäiselläkin on merkitystä.

”Jopa reipas kävely lounastauolla ohjaa sinua kohti parempaa sydän- ja verisuoniterveyttä”, hän muistutti.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiologyssa ja voit tutustua siihen lisää täällä.

Lähde: Metro

Kommentit

Kommenttia