Korona-aika iski naisten terveyteen: Masennusoireet ja epäsäännöllinen syöminen lisääntyivät, toteaa tutkimus

Koronapandemian aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet arkielämään jo puolentoista vuoden ajan.

Kaksi tuoretta tutkimusta on selvittänyt koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa. Lisäksi tutkimuksissa selvitettiin persoonallisuuden roolia näissä muutoksissa.

Jyväskylän yliopiston mukaan ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maalis-kesäkuussa 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Tutkimuksessa ilmeni, että keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa, mutta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.

”Havaitsimme näiden epäsuotuisien muutosten kasautuvan osittain samoille ihmisille. Esimerkiksi niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät”, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo tiedotteessa.

Kun osallistujilta kysyttiin omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana, kertoi hieman vajaa puolet naisista vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä. Noin kolmasosa naisista sen sijaan totesi liikkumisen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.

Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä ja tulokset olivat samansuuntaisia, vaikkakin lähes puolet raportoi liikkumisensa pysyneen lähes ennallaan. Tutkimuksen mukaan naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.

Ulospäinsuuntautuneilla naisilla alkoholin juominen väheni

Jyväskylän yliopiston mukaan molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Tuloksista ilmeni, että ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin.

”Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön”, Kekäläinen pohtii.

Vastaavasti korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan.

”Neuroottisuutta luonnehtivat esimerkiksi hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja muut kielteiset tuntemukset. Tällaiset ominaisuudet ovat voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena”, Kekäläinen selittää.

Persoonallisuus vaikutti myös aktiivisuuteen

Toisessa aineistossa ulospäinsuuntautuneisuus ja erityisesti sen aktiivisuutta kuvaava alapiirre olivat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin: aktiivisuus oli yhteydessä sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen että vähentymiseen.

”Aktiivisuus-alapiirre kuvastaa taipumusta elää kiireistä elämää, jossa tapahtuu koko ajan. Korona-ajan rajoitukset ja erilaisten menojen vähentyminen ovat voineet tarjota toisille mahdollisuuksia käyttää enemmän aikaa fyysiseen aktiivisuuteen. Toisilla taas liikuntaharrastukset ovat voineet olla tauolla ja myös paikasta toiseen liikkuminen vähentyä pandemian myötä”, Kekäläinen sanoo.

Ensimmäisen tutkimuksen aineistona oli 358 iältään 51-59-vuotiasta naista, jotka olivat osa Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -seurantatutkimusta. Toisen tutkimuksen aineisto muodostui 168 noin 61-vuotiaasta naisesta ja miehestä, jotka osallistuivat Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen viimeisimpään aineistonkeruuseen huhtikuun 2020 ja huhtikuun 2021 välillä.

Ensimmäinen tutkimus on julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -journalissa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä. Toinen tutkimus on julkaistu Personality and Individual Differences -journalissa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.