Ikävä vaikutus etenkin naisilla: Näin öinen heräily voi vaikuttaa terveyteesi
Tutkimus on ensimmäistä kertaa osoittanut selvän kytköksen säännöllisen yöllisen heräilyn ja kasvaneen kuolemanriskin väliltä.
Tutkimuksessa yöllisen heräilyn toistuvuus sekä kesto lisäsivät riskiä menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mihin tahansa syyhyn. European Heart Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan tämä ikävä vaikutus havaittiin etenkin naisilla.
Tutkimuksessa ilmeni, että yöllistä, tiedostamatonta heräilyä useimmin ja pisimpään kokeneilla naisilla oli lähes kaksinkertainen riski menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin 6-11 vuotta kestäneen tutkimusseurannan aikana verrattuna yleiseen naisväestöön. Miehillä yhteys ei ollut yhtä selvä; heillä riski sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaan kuolemaan kasvoi vain lähes neljänneksellä verrattuna yleiseen miesväestöön.
Tutkimuksessa selvitettiin ”heräämistaakka” (arousal burden), ja kuolemanriski oli suurempi niillä osallistujilla, joilla tämä taakka oli yli 6,5 prosenttia yön unesta. Tämän määrän ylittäneillä naisilla oli 12,8 prosentin riski menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin, mikä on lähes tuplasti kuin vastaavan ikäisillä naisilla yleisesti (6,7%).
Yleinen kuolemanriski oli yleisesti naisilla 21 prosenttia, mutta se nousi 31,5 prosenttiin naisilla, joilla oli 6,5 prosentin ”heräämistaakka”. Miehillä ”heräämistaakka” oli korkeampi (8,5%) ja sen ylittäneillä oli 13,4 prosentin riski menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin ja 33,7 prosentin yleinen kuolemanriski, kun taas riskit yleisesti samanikäisillä miehillä olivat 9,6 prosenttia ja 28 prosenttia.
”Ei ole selvää, miksi naisten ja miesten välillä on ero, mutta mahdollisia selityksiä löytyy. Heräämisen laukaisevat tekijät tai kehon reaktio heräämiseen saattaa vaihdella naisten ja miesten välillä, mikä voi selittää naisten suhteellisen korkean riskin menehtyä sydän- ja verisuoni sairauksiin”, apulaisprofessori Dominik Linz Maastricht University Medical Centeristä kertoo.
Heräilijällä uupunut olo aamulla
Tiedostamaton heräily (cortical arousal, unconsious wakefulness) on tavallinen osa unta, jota tapahtuu spontaanisti. Se on osa elimistön kykyä reagoida mahdollisesti vaarallisiin tilanteisiin, kuten ääniin tai hengityksen estymiseen, ja sitä voi laukaista myös kipu, raajojen liikkeet, trauma, lämpötila sekä valon määrä.
”Yleinen laukaiseva tekijä on obstruktiivinen uniapnea, jolloin hengitys keskeytyy ja elimistö (arousal system) varmistaa kehon aktivoitumisen, jotta vaihdamme uniasentoa ja hengitystiet avautuvat. Toinen syy voi olla öinen ’äänisaaste’ esimerkiksi yöllisten lentokoneiden ääni”, Linz selittää.
Linzin mukaan heräämisen vahvuudesta riippuen ihminen saattaa tulla täysin tietoiseksi ympäristöstään, mutta usein näin ei käy.
”Yleensä ihmiset tuntevat olonsa uupuneeksi ja väsyneeksi aamulla, koska uni on ollut pätkittäistä, mutta eivät ole tietoisia yksittäisistä heräämisistä”, hän sanoo.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kolmea tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 8 001 miestä ja naista. Keski-iältään 77-, 83-, ja 64-vuotiaat osallistujat käyttivät yön yli uniseurantalaitteita, joista tutkijat saivat dataa käyttöönsä.
Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä tai täällä.
Näin saat 20 vapaapeliä
Et tarvitse omaa talletusta
- Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
- Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
- Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.